Nunat avannarliit siuttuisa ataatsimiinnerini Kalaallit Nunaat peqataasoq
Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen, Danmarkimi ministeriuneq Mette Frederiksen Savalimmiunilu lagmand Aksel V. Johannesen ataasinngornermi nunat avannarliit siuttuisa ataatsimiinneranni Finlandimiipput.
Tassani isumannaallisaaneq, upalungaarsimaneq inuiaqatigiinnilu nukittorsaaneq oqaluuserisassat ilaanniipput.
Taama Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia Naalagaaffiullu ministereqarfia tusagassiuutinut nalunaarummi allapput.
- Nunat avannarliit suleqatigiinnerunissaat pingaartipparput, taamaammat naalagaaffeqatigiinni siuttuusugut ataatsimiinnermut peqataanerput suleqatigiinnermik nukittuumik ersersitsivoq. Nunani avannarlerni Issittumilu sillimaniarnerup ineriartortinnissaa pingaaruteqarpoq. Nunat avannarlerni issittumilu unammilligassavut imminnut attuumassuteqarput, taamaammat nunani avannarlerni pissutsit eqqartorneqartillugit Kalaallit Nunaat naligiimmik peqataasinnaanngornissaa pingaaruteqarpoq, Naalakkersuisut Siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.
Aamma tyskit kansleriat, Friedrich Merz, Ukrainep oqaluuserineqarnerani peqataassaaq.
Mette Frederiksen isumaqarpoq Ruslandip Ukrainemut saassussinerata "sillimaniarnermut politikkip tunngavia allanngortikkaa", eqqissinerlu taamaattussaannartut isigineqarsinnaajunnaartoq.
- Iliuuseqartariaqarpugut. Ataatsimut isumannaallisaanerput nukittorsarlugu. Naleqartitavut illersorlugit. Aamma inuiaqatigiit sakkutooqarnikkut navianartorsiortitsinernut assigiinngitsutigullu navianartorsiortitsinernut akiuussinnaanerulersissavavut. Taamaattoqassappat Nunani Avannarlerni suleqatigiinnerup nukittorsarneqarnissaa pisariaqarpoq, taamaattumillu Savalimmiut Kalaallit Nunaatalu ullumi peqataanerat nuannaarutigaara, Mette Frederiksen tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.
Naleqartitat illersorumagai
Ministeriunerup oqariartuutini aalajangiusimavaa, tassa Danmarkip Ukraine aalajaatsumik tapersersortuassagaa.
- Kiffaanngissutsip, isumannaatsuunerup naleqartitallu inuiaqatigiinni tunngavigineqartut illersorneqarnissaat pineqarpoq. Friedrich Merzip isumaa Nunani avannarlerni isumaqatigaarput, taannalu aallaqqaammulli ersarissumik ima oqartarpoq: Europa siuttuusariaqarpoq - aalajangersimalluinnarluni tamaviaarussillunilu, taanna oqarpoq.
Sapaatip-akunnerata naanerani ukiut pingasut sinnerlugit matuma siorna Ukrainep tiguarneqarneranilli russit sakkutuui sakkortunerpaamik silaannakkut saassussipput.
Ukrainep ilarujussua russit raketiinit droneniillu saassunneqarpoq. Sapaatip unnuaani annaassiniartartut Ukrainemi illoqarfinnut nunaqarfinnullu 30-nit amerlanerusunut ornigupput.
Raketit dronellu 367-init ikinnerunngitsut unnuap ingerlanerani aallartinneqarput. Reuters naapertorlugu ikinnerpaamik inuit aqqaneq-marluk, taakkununnga meeqqat pingasut ilaallutik - toqutaasut, Ukrainemi oqartussaasut kingusinnerusukkut ilisimatitsipput.
