Nunat avannarliit akiliisariaqassapput

Sillimaniarnermut aningaasartuut Kalaallit Nunaata kisimiilluni nammassinnaanngilai, taamaattumik nunat avannarliit akiliisariaqassapput, Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Avatangiisinut ataatsimiititaliaa, Ilulissani ulluni makkunani ataatsimiittoq, taamatut oqariartuuteqarpoq.
juunip 30-at 2011 12:55

Issittumi ajutoortunik ujarlernermi annaassiniarnermilu sillimaniarneq pillugu isumaqatigiissut Nunani Avannarlerni siunnersuisoqatigiit Nuummi maajip qaammataani ataatsimeersuarnerminni isumaqatigiissutigaat. Kisianni anguniagaq piviusunngortinneqassappat piaartumik iliuuseqartoqartariaqartoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq.

- Issittumi imaatigut sillimaniarneq piviusunngussappat unamminiagassat annertuut Kalaallit Nunaata kisimiilluni nammassinnaanngilai. Taamaattumik nunat avannarliit suleqatigiillutik tamanna isumannaartariaqarpaat, Ann Kristine Johansson, ataatsimiititaliami siulittaasoq tusagassiuutini nalunaarummi ilaatigut taama oqarpoq.

Kisianni nunat avannarliit kisimik naatsorsuutigineqassanngitsut naqissuserneqarpoq:

- Issittumi nunat nunallu assigiinngitsut minnerunngitsumillu issittumi imaatigut angallannikkut periarfissat nutaat atorlugit takornariartitsinermik suliaqartut tamarmik akisussaaqataapput, Ann Kristine Johansson oqarpoq.

Pinaveersaartitsinerup pingaaruteqassusaa aamma naqissuserpaa:

- Annaassiniarnermi pisinnaasat periarfissallu issittumi allaanerunerat eqqumaffigineqartariaqarpoq. Taamaattumik ajutoornernik pinaveersaartitsinissaq pingaaruteqarluinnarpoq, tassami  nunami taama isorartutigisumi issitsigisumilu ajutoortoqassagaluarpat ikiuiartortut ingerlaannaq anngussinnaanngillat, Johansson oqarpoq.

Nunat avannarliit peqatigiillutik sillimaniarnikkut upalungaarsimasussanik pilersitsinissaat nakkutilliisoqarnissaallu Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Avatangiisinut ataatsimiititaliaata kaammattuutigaa.

Aamma issittoq pillugu nunat tamat akornanni isumaqatigiinniartoqartillugu nunat avannarliit pitsaanerusumik ataqatigiissaarisarnissaat ataatsimiititaliamit kaammattuutigineqarpoq.

unani Avannarlerni siunnersuisoqatigiit isumaqatigiissutaat Qaasuitsup Kommuniani sillimaniarnermut pisortap Johan Høegh Hansenip nuannaarutigaa, piviusunngortiniarnissaalu ajornakkusoorsinnaasoq isumaqarpoq.

- Issittumi ajutoortunik ujarlernermi annaassiniarnermilu sillimaniarneq pillugu isumaqatigiissutalloriarneruvoq pitsaasoq, ksianni anguniakkat piviusunngortinnissaat suli ungaseqaaq Henrik Høegh Hansen oqarpoq.

Tassami sillimaniarneq pitsaasussaappat atortut nukissallu Kalaallit Nunaanni amigaatigineqarput.

- Tassa angallatit sillimaniarnermi atorneqarsinnaasut amigaatigaagut. Politiit sisamanik angallateqarput aamma  Issittumilu sakkutooqarfik ukiup qanoq innera apeqqutaatillugu marlunnik imaluunniit pingasunik angallateqartarpoq, kisianni annaassiniartartut angallateqanngillat. Tamatumalu saniatigut qatserisartunik umiarsuarmi ikuallattumi qamitsinissamut aamma annaassiniarnissamut immikkut ilinniarsimasunik amigaateqarpugut, Sillimaniarnermut pisortaq Johan Høegh Hansen oqarpoq.

Imaani sillimaniartut amigaatigineqarnerisa saniatigut Kalaallit Nunaata imaani angallannermut inatsisit amigaatigineqarput, tassa massakkut malittarisassat kisimik pigineqarmata.

- Kalaallit Nunaata imaani angallannermi inatsisit IMO-mit (tassa, nunat tamalaat imaanut tunngasumi kattuffiannit amigaatigaagut, massakkuugallartoq malittarisassat kisimik atuupput, malittarisassallu inatsisituulli pisussaaffiliisanngillat. Malittarisassaqarnissaa imaluunniit inatsisiliornissaq politikkikkut nalilersorneqartussaassaaq, oqimaaqatigiissaarisoqartariaqarporlu, tassami inatsisit sukagasuujuppata taava takornariartaatit Kalaallit Nunaannut angalajumajunnaassapput, taamaalillunilu aningaasanik isertitaqarfiunngitsuussalluni. Nalilersorneqartariaqarpoq sillimaniartoqassanersoq imaluunniit aningaasarsiortoqassanersoq, Sillimaniarnermut pisortaq Johan Høegh Hansen oqarpoq.