Nunasisut siulliit qilaammik nassarsimapput
Issittumi qilaatit inngernerlu Qasigiannguani Katersugaasiviup piffissami qaninnermi sammissavai - tupaallannartumik nassaartoqareernerata kingorna taama pisoqarnialerpoq.
Qissiat Kalaallit Nunaata Kitaani inoqarfiusimasuni nassaarisat aallaqqaammut ilisimaneqanngitsutut nalilerneqarput, Københavnimili Naalagaaffiup Katersugaasivianit misissoqqissaakkat nutaat takutippaat, qissiat taakku issittumi qilaatit aseqqukorigaat.
Kalaallillu qilaataat pillugit oqaluttuat maannamut ilimagisamit ukiunik tusindtilippassuarnik ilapput.
Qilaatit qilaatinit maannamut ilisimasatsinnit anginerussangatinneqarput. Knud Rasmussenip Avanersuarmi tallimassaanik paasisassarsiorluni 1920-kkunni angalanerani canadamiut qilaataannik katersugaanut Saqqaq-kulturimiit inuit qilaataannut assingusorujussuupput, ilimagineqarporlu qilaatit siulliit tukimut 75 centimeterit missaannik silissuseqarsimassasut. Inngerluni atorneqarnerini nipaa sakkortooq qatitoorlu tusarneqartarsimavoq.
Nassaat tupaallannartut Nunatta Katersugaasiaviani taavalu Qasigiannguit Katersugaasiviani siunissami qaninnermi saqqummersinneqassapput.
Danmarkimi ilisimatusarfimmiit ilisimatuut, Nunatta Katersugaasiviani sulisut suleqatigalugit, nunami maani kulturip siullersaaniit sakkut piniarnermullu atortut takuteqqinniarlugit sulipput, ilaatigullu Saqqaq-kulturimiit inuit qilaataat qanoq isikkoqarsimanersoq suliaralugu.
