Assi: Titken Jakobsen

FN: Nunarsuup avannaani kujataanilu sermersuit aakkiliartupiloornerusut

CO2-mik aniatitsineq alliartuinnarpat nunarsuup imartai 2100-mi meterimik qaffannerussasoq, Naalagaaffiit Peqatigiit nalunaarusiaanni aarlerisaarutigineqarpoq.

CO2-mik aniatitsineq alliartuinnarpat nunarsuup imartai 2100-mi meterimik qaffannerussasoq, Naalagaaffiit Peqatigiit nalunaarusiaanni aarlerisaarutigineqarpoq.

Kalaallit Nunaanni Qalasersuaq Kujallermilu sermersuit ilisimatuut siulittuutaanit sukkanerungaatsiartumik aakkiartorput. Tamanna Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusia pillugu ataatsimiititaliaata (IPCC-p) imarpissuarnut nunarsuarmilu sermeqarfiillu tamaasa pillugit nalunaarusiaani nutaami allassimavoq.

Nalunaarusiaq nunat 195-it Monacomi ataatsimeeqattaarneranni, allaaserisami immikkoortumik, uuliaqarfissuup Saudi-Arabiap uuliamik, aamarsuarnik gassimillu atuinikinnerulernissamut tunngasumik, peersitsiniarluni qinnuteqarfigisaata kingorna pingasunngornermi saqqummiunneqarpoq.

Nunarsuup ilaani eqqugaanerpaani inuit milliardinit amerlanerusut najugaqarput: Issittumi 4 millionit, qaqqaqarfinni 670 millionit sineriannilu pukkitsuni 680 millionit najugaqarlutik. Taakkulu tamarmik silap allanngoriartorneranit eqqugaassasut, ilisimatuut 100-nit amerlanerusut nalunaarusioqataasut erseqqissaatigaat.

Imaq qaffakkiartortoq

Sermip aannera nunarsuarmi imarmut qaffaataassaaq, CO2-mik aniatitsineq annertusiartuinnassappat 2100-imi 60-it 110-llu centerimit akornannik immaqa qaffassasoq, nalunaarusiami annilaarnartumik siulitttuut allassimavoq. Sermit taava ukiuni hunnorujulikkaani aakkiartornertik angissavaaat, imap ukiumut centimeterinik arlalinnik qaffattarnissaanik inguneqartussamik.

Aamma CO2-mik aniatitsineq appangaatsiaraluarpat, 2100-rtinnagu immaq 30-60 meterillu akornanni qaffasinnerussasoq takorluussavarput.

- CO2-mik aniatitsineq annikillingaatsiarutsigu inunnut taakkulu ulluinnaannut kinguneri suli unammillernassapput – eqqugaanerpaanulli aqukkuminarnerussalluni, IPCC-p siulittaasua, Hoesung Lee tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Sermit sermillu iigartartut aakkiartornerisigut imeqarnerulernerata saniatigut aamma kiannerulernikkut imaq allilluni ulinnerussaaq. Nunarsuarput suliffissuaqalerneranit gradimik ataatsimik kiannerulereernikuuvoq. Kianneruleriartornerup 1,5-ip 2-llu akornannut killilerneqarniarnissaa Parisimi isumaqatigiissummi anguniagaavoq.

Issittumi aalisarnerusoqalersinnaassagunartoq

Silaannarmut kissatsitsiartortunik taama aniatitsisoqaannassappat, Europami, Afrikap kangiani, Andesip qaqqarsuini Indonisiamilu sermersuarnit sermit iigartartut minnerusut 80 procentimik annerusumik 2100-rtinnagu sermertakillissangatinneqarput.

CO2-P sinllaannartatsinni sinneruttup 90 procentianit annerusoq imaanut maannamut akuleruttaraluarpoq.Taama pinikkut imaq iltikinnerulerluni inuussutissakinnerulertarami seernarnerulertarpoq, uumasunut naasunullu sunniuteqartumik.

Aalisarnermit pingaartumik sumiiffinni kiannerusuni iluanaarutit apparnissaat IPCC-p siulittorpaa, issittulli imartaanni aalisarnermit pisarineqartut amerlisinnaassallutik.

Nunarsuatta qeriuaannartortaasa ilaa ukiut tulliuttuni hunnorujuni aakkiartornissaat ilimagineqarpoq. Tamanna silaannarmut kissatsitsiartortunik kuldioxidinik metaninillu akoqarnerulerneranik, silallu suli kiannerrulerioartorneranik kinguineqassaaq.

Naak kiatsikkiartornera 2 gradep ataaniitsiinnarneqaraluartoq qeriuaannartut sisamararterutaasa missaat 3-4 meterillu akornannik annikinnerulerlutik 2100-mi aassinnaasut, IPCC naliliivoq.

Pinngortitami qeriunnaartup masarsuini immikkoortunilu nerummassersimasuni ikuallattoqakkajunnerulersinnaavoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat