Aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit siulittaasuat, Torben M. Andersen.Assi: KNR / Mads Malik Fuglsang Holm

Nunarsuarmi ajornartoortoqaraluartoq nunarput suli siuariartorpoq

Nunatsinni inuit ikummatissamik Europami ajornartoortut kingunerluutigisaattut nalaataqanngillat. Aningaasaqarneq ukiuni tullerni pitsanngoriartussaaq, unammilligassaqarporli.

Nunarsuarmi ukioq manna aningaasaqarneq nalorninartorujussuarmiillunilu tatineqaqaaq. Coronavirusip kingunerluutai russillu Ukrainemut saassussinerisa kinguneri aamma misigaagut.

Taakku nunarsuarmi aningaasaqarnermut sunniunnerlupput. Inuussutissammi ikummatissallu akitsoqaat.

AAMMA ATUARUK Akit qaffapiloortut: Nukissiuutit inuussutissallu akitsupiloorput

Danskit aningaasaat ukiuni 40-ni aatsaat taama nalikillitigaat. Nunarpassuit ajorseriartoqarsinnaaneranik ernumasut, nunatsinni aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit eqqissisimanerupput.

- Aningaasaqarnikkut pisut qiviassagaanni inuiaqatigiinni ulapputtoqarpoq, sulisut amerlapput suliffissarsiortukilluni. Tassunga attaveqaasersuutit atortuinut aningaasaliissuterpassuit, soorlu mittarfissuassanut, peqqutaaqataapput. Taamaattuminguna aningaasarsiortoqarluartoq tamassumalu aappaagu ingerlaannarnissaa naatsorsuutigaarput, aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit siulittaasuat, Torben M. Andersen oqarpoq.

Ikummatissanut nerisassanullu akit qaffakkiartoraluartut, atuisullu kaasarfimmiui ikiligaluartut, suli ineriartortoqarsinnaasoq taakkua aamma naliliipput.

Ikummatissanik ajornartoornermi suli eqqungaanerlunngitsoq

Aningaasap naleerukkiartornera tamaani misigineqarpoq. Europamili USA-milu tamanna malunnarneroqaaq. Ukiunimi 40-ni aatsaat taama pisissutaasinnaasoq nalikitsingilerpoq.

Aningaasap naleerukkiartornera tamaani maluginnginneruarput. Inuit sullittorsuunerisa, aningaasaliinerit ikummatissallu akiisa akikinnissaannik isumaqatigiissutit ilaatigut taamaatsippaat.

- Polaroil ikummatissanik nunatsinnut pilersuisussaatitaavoq. Akit pillugit isumaqatigiissutip 2021-mit 2023-moortup, nunatsinni ikummatissap suli akitsorujussuannginnera qularnaarpaa, nalunaarusiami allapput.

AAMMA ATUARUK Aningaasaqarneq pillugu siunnersuisoqatigiit: Ukrainemi sorsunneq nunatsinni ilaqutariit ulluinnaanut akisunerulersitsivoq

Assersuutigalugu ikummatissaq benzina, nunatsinni literimut maanna 4 koruunit 40 øremillu akeqarpoq, Danmarkimi taassuma pingasoriaataa tikillugu maanna akeqarpoq.

Nioqqutissat akisunerulernerat Kalaallit Nunaannut iluaqutitaqarpoq. Aalisakkanimmi qalerualinnillu avammut tunisat aamma akigissaarnerulerput. Tamanna inuiaqatigiit naggataani iluaqutigissavaat.

Siunissaq eqqarsaatigisassaq

Aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit maannakkorpiaq aningaasaqarneq pillugu ernumavallaangikkaluarput. Siunissarli ungasinnerusoq ernumanarsisinnaavoq.

Ernumanartunut nunap karsiata akiitsui ilaapput.

Karsi 2021-mi 3.6 milliardit koruuninik akiitsoqartoq, 2025-mili taakku marloriaatinngorlutik 6.8 milliardit koruuninngornissaat naatsorsuutaavoq. Aningaasat mittarfissualiornernut ilaatigullu aamma Nuummi atuarfilionermut atorneqarput.

Taakkua saniatigut Nuup kujataani, Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni, erngup nukinganik innaallagissiorfik allisarneqassaaq kiisalu Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukiganik innaallagissiorfiliortoqassalluni. Taakkununnga 3.1 milliardit koruuninik taarsigassarsinissaq naatsorsuutaavoq.

AAMMA ATUARUK Inissiat iluarsartuunnissaannut akiligassaq 2,3 milliardit koruuninngortoq

Suliniutit tamarmik inuiaqatigiinnut pingaaruteqarput aningaasartuutillu amerlissanngippata naammassineqartariaqarlutik. Taamaattumik nunap karsia suli aningaasameernerulersinnaavoq inuiaqatigiinnut tamanut kingunerluttumik.

- Arlaqarsinnaapput. Suliniutinit maanna aallartereersimasuneersinnaavoq. Assersuutigalugu suliniutit pilersaarusiornerannit akisunerulersinnaapput, soorunami aningaasaqarnermik ajornartorsiortitsilernermik kinguneqartumik. Suliniutinit isertitassatut naatsorsuutit aamma ikinneroratarsinnaapput soorlu mittarfissualiornermit. 

- Aamma assersuutigalugu pisortani sulisut aningaasarsiaat isumaginninnikkulluunniit ikiorsiissutit ikilisinneqarujussuarsinnaapput. Taamaattumik aarlerinartut pinnginnerussammata eqqarsaatigineqassapput, Torben M. Andersen oqarpoq.

Aserfallatsaaliinissamut kinguaattoorutit:

 

-Umiarsualivinnut 230-270 mio koruunit.

- Namminersorlutik Oqartussat inissiaataannut 3,7-3,9 mia koruunit.

- Kommunit inissiaataannut attartortakkanut ( Kommuneqarfik Sermersooq ilanngunagu) 1,2 mia koruunit.

- Nukissiorfiit 2,4 mia koruunit.

- Peqqinnissaqarfik 800 mio koruunit.

- Utoqqaat angerlarsimaffii inissiaallu 1,1 mia koruunit.

 

Tusafik: Aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit.

Nunatta karsiata ukiumut isertitai 7.5 milliardit missaanniittut affaat sinnerlugit Naalagaaffimmit ataatsimoortumik tapiissutininngaanneerput.

Aserfallatsaaliinermut kinguaattooruterpassuit unammilligassani minitaanngillat. Inissiarsuimmi, umiarsualiviit, peqqinnissaqarfiup illuutai Nukissiorfiillu atortui aamma aserfallaqqaqaat.

Aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit nunap karsiata ajornartorsiutai amerliartuinnassanngippata politikkikkut aaqqissuusseqqittoqarnissaanik kaammattuipput. Maannakkummi ajornartorsiutit arlallit aaqqinniarlugit suliniutinik suli aallartittoqanngilaq.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl