Nunarput tuttorpassualeqalersivoq
Nunarput tuttunik ujameriappoq, tuttut amerlavallaalerunik allaat perleralernissaat ilimagineqarsinnaalluni. Piffissap ingerlanerani tuttunniarnermik killilersuisimaneq tuttorpassuaqalersitsisimasinnaasoq, Danmarkimi uumasunik ilisimatooq Jens Nyelund oqarpoq. Tamanna ilumoortortaqartoq aammali allanik peqquteqartoq nunatsini Pinngortitaleriffimmeersoq Emma Kristensen oqarpoq:
- Massakkut pissutsit taamaanneri isigalugit ilalersinnaavarput. Sivisuumik eqqissisimatitsisoqanngikkaluarpoq, 1993-imi 1994-imi eqqissisimatitsisoqarluni, kisianni taassuma kingornatigut aqutsineq kikkut tamarmik eqqaamasaannik sukannersumik ingerlanneqarnikuuvoq pisassiissutaasartut ikillutik, allaat makitsisarnerit pisarnikuullutik. Taamaattumik tamatuma kingunerisaanik isumaqarpugut tuttut amerliartupiloorsimasut.
Kulavaat marlunnik ukioqaliinnarlutik norrisinnaanngortarput ukiullu tamaasa norrisinnaanissaminnut periarfissarissaarsimallutik. Pinngortitaleriffiup kisitsisarneri 1996-imi aallartimmata Kangerlussuarmi Sisimiullu eqqaanni kulavaat 100-gaangata norraat 70-inik amerlassuseqartarsimapput, tassa 25 procentimik amerliartorsinnaassuseqarsimapput, allaat ukiut qulit ingerlanerinnaanni qulingiluariaammik amerleriaateqarsimallutik.
Maannali tuttut ikiliartoqqilersutut isikkoqalersimapput.
2002-miit killeqanngitsumik tuttunniarsinnaaneq eqquteqqinneqarpoq. Eqqissisimatitsinermut naleqqiulluni massakkut tuttut piniagaanerat sooruna annertunerulersimalluni, tamatumalu saniatigut amerlivallaarnertik pissutigalugu tuttut nerisassaqarniarnerat killeqalernikuuvoq, piaqqiorsinnaassusiannut appartitsisumik.
Tuttut taamani ikiliartortut paasineqarmat killilersuisoqarnialermallu piniartut sakkortuumik akerliisimapput oqarlutik naammattunik tuttoqartoq. Akerleriissumik biologit piniartullu taama oqariartuuteqarnsimanerat Emma Kristensen-ip ima nassuiaateqartippaa:
- 1990-kkut aallartilaarneranni ajornartorsiutinut ilaasimavoq kisitsisimanerup tunngavissaasuasumik ingerlanneqarsimanera, kisitsineq taanna eqqissisimatitsinissamut tunngavissiuussisimasoq Pinngortitaleriffiup pilersinneqarnera sioqqullugu pisimavoq. Namminersornerullutik Oqartussat ataanni biologip kisitsisinneqartup innersuussuteqarnera tunngavigalugu eqqissisimatitsisoqarnikuuvoq sukannersumillu killilersuisoqarluni.
Pinngortitaleriffiup misissuisarneri aallartipput 1996-imi, taavalu inerisaanerit kisitsiseriaatsillu allanngortillugit ingerlatsisoqalerluni. Pinngortitaleriffiup tuttunniarnermut siunnersuinera siulleq saqqummiunneqarpoq 2000-imi, tassanilu paasineqarpoq tuttut amerlavallaartut.
Pinngortitaleriffiup tuttunik kisitsineri kingulliit upernaaq ingerlanneqarmata Kangerlussuup Sisimiullu tuttoqarfiini tuttut 90.000-nut missiliunneqarsimapput, tuttoqarfimmi Akia Maniitsumi 36.000-inut missiliunneqarsimallutik. Kisitsinermilu paasineqarpoq piaqqat ikileriaateqarsimasut.
