Nunap inuii eriagisat pillugit ataatsimeersuarput

Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu aaqqissugaanik kulturikkut eriagisassat kikkullu taakkununnga piginnittussaatitaanerat pillugu nunap inuii arlallit, UNESCO-mi pisortaq, itsarnisarsiuut, inatsisilerituut kiisalu politikkerillu katillugit inuit 80-t missaanniittut ullaaq manna ataatsimeersuarlutik aallartipput.

Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu pisortaa Daniel Thorleifsen aperaarput sooq ataatsimeersuarneq taama ittoq pisariaqarnersoq.

- Nunasiaataasimasut qangaammalli kulturikkut eriagisaat nunasiaataanerup nalaani nunasiaateqartuusut tigusarsimavaat. Nunallu tamakku ilaat ineriartortitaasimasut naalagaaffinngorsimapput, kulturikkullu eriagisatik nunasiaateqarsimasuusunut utertinniarlugit piumasaqaqattaartaraluarput aporfeqartuarlutilli, oqarfigineqartarlutik; Ilissi uku eriagisasi uagut pigilereernikuuagut ilissi massakkut tigusinnaanngilasi, Daniel Thorleifsen nassuiaavoq.

Taanna nangilluni nassuiaavoq ajornartorsiut taanna ingerlaavartuartuummat ataatsimeersuarnermi oqaloqatigiissutigissagitsik qanoq ilillutik nunanut taakkununnga pilerfiannut utertinneqarsinnaanerat isumannaarneqarsinnaanersoq.

- Siunertaraarput manna ataatsimeersuarneq naappat FN-imut UNESCO-mut oqaasissaqartunullu inassuteqaammik allagaqassalluta, oqarpoq.

Daniel Thorleifsenip ataatsimeersuarneq naammassippat neriuutiginerarpaa innersuussutiginiakkamik apuunneqarumaarnerat.

- UNESCO-minngaanniit maani najuuttoqarpoq, allaniillu apuussiniartunik maani peqataasoqarluni, taakkulu neriorsorpaatigut apuunneqassasut ingerlateqqinneqarlutillu, Daniel Thorleifsen oqarpoq.

Ataatsimeersuarneq tuluttuinnaq ingerlanneqartoq sisamanngornerup tungaanut ingerlassaaq.