Nunap assingi qallunaat pissaaneqarnerannut takussutissat Kalaallit Nunaata saanngutaani matoorussaasimapput: Maanna Nuummukartussanngorput
Pisuussutinik ujarlertartut pingasut siorna aasakkut Sisimiuni assaallutik karsit marluk qaqitaasa aappaa Kalaallit Nunaannut utertinneqassaaq.
Karsit 1952-imi isertortumik matoorunneqarput. Aappaa Danmarkip uuttortarneqarneranik nunallu assingisa nalunaarsorneqarnerannik imaqarpoq, aappaalu taamanikkut Kalaallit Nunaata uuttortarneqarnerata assinginik imaqarluni.
AAMMA ATUARUK Erlinnartuut Danmarkimut Kalaallit Nunaannullu tunngasoq ukiuni 68-ini Sisimiuni toqqortaasimasoq
Karsit marluk qaqinneqareeramik nalunaarsuutinik pilersuinermi naammassiuminarsaavimmilu aqutsisoqarfimmi Københavnimiittumiikkallarput. Pilersaarutaavoq karsi Kalaallit Nunaanut tunngasunik uuttortakkanik imalik utertinneqassasoq. Assaaqataasut ilaat Kristian Keller taama paasissutissiivoq.
- Katersugaasivik Nuummiittoq isumaqatigiissuteqarfigaarput ajoquteqarnersoq misissorneqareerpat asiunaveersartereerpallu Nuummukartinneqassasoq, Kristian Keller oqarpoq.
Karsi Kalaallit Nunaanut tunngasoq nalunartoq
Tassaavoq geodætit isertukkamik erlinnartuutaasa nalunartua Kristian Kellerip siorna aasakkut qulaajagaa, ilaatigut Lif Lund Jacobsen peqatigalugu. Taanna Rigsarkivimi Danmarkimiittumi ilisimatuujuvoq allagaataasivimmilu suliaqartuulluni.
Karsi kalaallit Nunaannut tunngasunik imalik pingaarnertut misissuiffigisimavaa. Taamaattumik ilisimatuup Rigsarkivip toqqortugaasiviani paasisassarsiorfigaa sooq geodæti Jens-Frederik Chantelou-ip 1952-imi isertortumik karsit matoorussimanerai.
Ujaarlernermi piffissap ingerlanera
Aqquserngit pingaarnerit, illut umiarsualiviillu uuttortarneqarneri naleqqerfiilu assingisa nuutinneqarnikuinik illerfiusat marluk ulikkaartut Jens Frederik Chanteloup Sisimiuni 1952-mi nunamut matoorpai
Atomimik sorsunnersuaqarnerani Danmarki aserugaassagaluarpat sanaartoqqinnissaanut atorneqartussaapput
Taakkununnga illerfiusanut marlunnut Kalaallit Nunaanni matoorneqarsimasunut, sumeeqqissaarneranullu oqaatiginninngitsumik, tunngasunut allakkat Geodatastyrelsenimi allafimmi pisortaasimasup, Stampe Villadsenip, 2000-ikkut aallartinneqarani nassaarai
Illerfiusannik arlaleriarluni assaariaraluartoqartarsimavoq iluatsinngitsumilli
Atuagaq "Nedgravning af mikrofilm 1952" naleqqerfinnik uuttortarneqarsimasoq Rigsarkivet-imi Københavnimiittumi 2019-mi nassaarineqarpoq
Danmarkimeersut assaasussat pingasut filmiliortullu DR-imeersut peqatigalugit, Sisimiunut illerfiusannik 2020-p aasaasoq assaajartorput
Aallakaatitassiamik pingasunik immikkoortortqartunik inerneqarpoq, ima qulequtaqartumik: "På sporet af de hemmelige koldkrigskasser." Taanna DR-ikkut ataasinngornermi aallakaatinneqarpat takuneqarsinnaavoq.
Aallerfik: Kristian Keller, geodæt fra Styrelsen for Dataforsyning aamma Effektivisering, Lif Lund Jacobsen, Rigsarkivet-imi ilisimatusartoq, aamma DR
Atombombit atorlugit sorsulernissamut ilerasunneq kisimi peqqutaanngilaq, soorlu taamatut karsinut attuumassuteqartumik allakkiami allaqqasoqartoq.
Lif Lund Jacobsen-ip paasisimavaa, nalunaarsukkat Kalaallit Nunaanut tunngasut pissaaneqarnermut takussutissaasut, pisariaqalissappallu qallunaat naalagaaffiata USA-mut toqqammavissatut atorumaagaat.
- Atombombit atorlugit sorsuttoqalernissaanut ernumanermut tunngavallaarnani amerikamiunut aarlerinermiippoq, taakumi ukiup siuliani 1951-imi Thule Base sanaartuleruttorpaat. Chantelou inuiaqatigiissutsimik pingaartitsivallaartuuvoq, amerikamiullu Kalaallit Nunaanni qalliunerulernissaat Danmarkillu Kalaallit Nunaannut kisermaassinermi annaanissa ernumassutigaa, Lif Lund jacobsen oqarpoq.
- Qularnanngitsumik nalunaarsukkat Kalaallit Nunaanut tunngasut piujuartussaatikkusussimavai apeqqutinngortinneqalissagaluarpat kikkut Kalaallit Nunaat oqartussaaffigineraat, oqarpoq.
Nunasiami nunap assiliorneq
- Uuttortaanerit nunamillu assiliornerit pissaaneqarnermut naqissutaanerat takuneqarsinnaavoq 1931-mi Norgep Tunup ilaa piginnittussaafiginialeraluarmagu, nassuiaavoq.
Saqitsaanneq Haag-imi Den Internationale Domstolip aaliangiiffigisassaa. Tassani iluatsilluartumik Danmarkip nunap assingi uppernarsaatigai, Danmarkimmi Tunup ilaa uuttortarnikuuaa seismiskinillu uuttortaavinnik ikkussuisimalluni.
- Nunasiaateqarnermut takussutissarujussuvoq, aammami 1700-kkuni ilisimasassarsiortuniit ilisimavarput. Nunamik tiguaaniaraanni siullertut titartaqqaartariaqarpoq. Nunamik assiliortut piginnittussanngortarput, Lif Lund Jakobsen oqarpoq.
