Nunanut allanut ministeri: Uranimik avammut nioqquteqarneq illugiilluta susassaqarfigaarput
Danskit kalaallillu urani pillugu suleqatigiissitaata nalunaarusiaa 80-inik qupperneqartoq Folketingeimi Nunanut allanut ataatsimiititaliamut ippassaq saqqummiunneqarpoq.
- Susassaqarfiit Kunngeqarfimmi ataatsimoorussamik politikkeqarfigineqartut aammalu nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkimut ilaasut nuunneqarnikuunngillat taamaattumillu Naalagaaffeqatigiinnut ilaallutik. Tamannalu isumaqarpoq urani saffiugassallu qaqutigoortut ataatsimoortumik isumaqatigiissutigineqartussaassasut. Ataatsimoorluta nalunaarusiatsinni tamanna isumaqatigiissutigineqarpoq, nunanut allaunt ministeri ataatsimiinnerup kingorna taama oqarpoq.
Danmarkillu kalaallit uranimik avammut nioqquteqarnissaminnik kissaateqarnerannut naaggaassanersoq itisilerusunngilaa:
- Danskit naalakkersuisuisa piffissami matumani tamanna isummerfiginngilaat. Tulleriinneq eqqortoq tassaavoq Kalaallit Nunaata avataanit tatineqarani nammineerluni tamanna pillugu aalajangiinissaa.
Siumut sinnerlugu Folketingimut ilaasortap Doris Jakobsenip aamma naqissuserpaa uranimik avammut nioqquteqartoqassappat tamanna Christiansborgimi akuerineqaqqaartariaqassasoq.
-Uranimik avammut nioqquteqarnissamut kikkut piginnaatitaanersut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni isumaqatigiinngissutigineqarsimavoq. Taamaammat ataatsimoorluni nalunaarusiortoqarsimanera nuannaarutigaara. Naak Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni suli isumaqatigiinngissuteqartoqalaaraluartoq sapinngisamik ataatsimoorluni aalajangiisoqarnissaa anguniarneqarpoq, tamannalu avaqqussinnaassagunanngilarput, oqarpoq.
Nalunaarusiortoqarneratigulli danskit kalaallillu akerleriissuteqarnerat tamaanga killeqanngilaq. Aleqa Hammondip tusagassiorfinnut nalunaarutaa malillugu uranimut tunngatillugu nunanut allanut piginnaatitaaneq suli isumaqatigiissutigineqarsimanngilaq.
- Nalunaarusiaq immikkoortunik ilaqarpoq Kalaallit Nunaata Danmarkillu piginnaatitaanermut apeqqummi inatsisitigut qanoq paaseqarnissaannik isumaqataannginnerat, pingaartumik nunanut allanut politikkikkut piginnaatitaanermut tunngatillugu, tusagassiorfinnut nalunaaruteqarluni naqissuserpaa.
Nunanulli allanut ministeri naapertorlugu suleqatigiissitap nalunaarusiaani piginnaatitaaneq inissinneqarpoq.
- Apeqqummi tassani piginnaatitaaneq pillugu isumaqatigiinngittoqanngilaq - sillimaniarnikkummi, nunanut allanut illersornissamullu politikkimut attuumassuteqarnersoq ataatsimoorluni nalilersuiffigineqarnissaa isumaqatigiissutaavoq, kialli tamanna isumagissaneraa isumaqatigiinngissutaalluni, aamma apeqqutinik allanik saqummertoqarnissaa ilimanarpoq, oqarpoq.
Nalunaarusiaq maanna kalaallisuunngorlugu nutserneqartussanngorpoq. Sapaatit akunnerata ingerlanerani imaluunniit sapaatit akunnerata tulliata aallartinnerani naammassinissaa naatsorsuutigineqarpoq. Aamma avammut saqqummiunneqannginerani Nunanut allanut Sillimaniarnikkullu ataatsimiititaliamut Aatsitassanullu ataatsimiititaliamut saqqummiuteqqaarneqartussaavoq. Taamaammat uranimik akuersaanngilluinnarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu siunnersuutip marlunngorpat siullermeerninissaq sioqqullugu avammut saqqummiunneqarsimassanersoq suli nalunarpoq.
