NunaMinerals amigartoorpoq
Ukiup affaani naatsorsuutini 4,1 millionit koruuninik amigartooruteqartut paasinarsivoq, 2010-mi piffissami tassani amigartoorutit 3,6 millionit koruuniusut.
Aatsitassarsiortitseqatigiiffiup maluginiaqquaa ukiup affaanut naatsorsuutit ukiormanna sivisuumik ukiuuneranit, silap issinneranit sivisuumillu aputeqarneranit sunnersimaneqarmata, tamatumami kinguneranik misissueqqissaarnerit pilersaarutigineqartumit sapaatip-akunnerinik sisamanik kingusinnerusukkut aallartinneqarmata aamma pilersaarutigineqartumit allaanerusumik tulleriiaarneqarlutik.
Ukiup affaanut naatsorsuutit naatsorsuutigineqartutut iinnartut, NunaMineralsimit nalunaarutigineqarpoq, ukiormannami ukiup affaani siullermi 13,6 millionit koruunit misissueqqissaarnernut soqutiginaatilinnut assigiinngitsunut atorneqarmata.
Ilaatigut pasinarsivoq, inuit Ujarassiorimmut nassiussaat tunngavigalugit aatsitassat safrolit, skutterudit aamma löllingit Avanersuarmi Anorituumi nassaarineqarsimasut.
Akoorutissat atorlugit misissueqqissaarnermi ilanngullugit paasineqarput kobolt-imik, nikkel-imik aamma kuultimik siilvimillu annertuumik akoqartut. Nunap ilaa tamanna 1.000 kvadrat kilometerit sinnerlugit annertussuseqarpoq, aatsitassarsiortitseqatigiiffillu tamaani kisimiilluni akuersissummik pigisaqarluni.
Tamatuma saniatigut Qaamasup eqqaani aligoqqinnik mississueqqissaarneq Ullumik taaguutilik naammassineqarpoq, misissoqqissaagassallu Australiamut nassiunneqarlutik. Misissueqqissaarnerit iluatsissappata aligoqqinnik qanoq akoqartiginerinik misissugassanik annertunerusunik misileraasoqassaaq.
