Nunami kalaallinut peqqissartunut aningaasartuutit Danmarkip akilertalissagai
Danmarkimi kalaallinut peqqissartunut tunngaviusumik aningaasartuutit Danmarkip akilertalissavai. Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoq, Múte B. Egede (IA) danskillu aningaasaqarnermut ministeriat Nicolai Wammen isumaqatigiissutip ilaa, ataasinngornermi isumaqatigiissutigineqartumi allaqqavoq.
Danskit napparsimmavissuini kalaallinut peqqissartunut 185 millionit koruunit 2026-mut immikkoortinneqartut, Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarutaanni allaqqavoq. Peqqissartunut peqqissutsimut aningaasaliissutaareersunut ilassutaapput.
- Tunngaviusumik isumaqatigiissut eqqarsaatigalugu isumaqatigiissutip ilaanik atugassanngortitsinermi pingaarutilimmik alloriaateqarpugut tamatumalu peqatigisaanik kalaallinut peqqissartunut peqqissutsikkut neqeroorutit aamma Kalaallit Nunaanni attaveqaasersuutinut aningaasaliissutissanut tunngaviit nukittorsarneqarput, Múte B. Egede tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.
Aningaasaqarnermut ministeri Nicolai Wammen oqarpoq:
- Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfiup nukittorsarnissaanik attaveqaasersuutinullu Kalaallit Nunaannik pitsaanerusumik ataqatigiilersitsisussanut aningaasaliinissaq pillugu ataatsimut kissaateqarnerput isumaqatigiissutip ilaani takuneqarsinnaavoq. Tamatuma peqatigisaanik isumaqatigiissummi assigiinngitsut atuutilersinnissaat pillugit Naalakkersuisunik qanimut kinguneqarluartussamillu suleqateqarnissara qilanaarivara, taanna oqarpoq.
Mittarfittaassamut umiarsuarnullu talittarfiliornissamut misissuineq
Kalaallit Nunaanni danskit peqqinnissaqarfimmi sulisut soorlu nakorsat peqqissaasut amerlineqarnissaannut, Danmarkimi nunat immikkoortui Kalaallit Nunaannilu Peqqinnissaqarfinni aaqqissuussisoqarnissaanut aningaasaliisoqartoq, isumaqatigiissummi aamma allaqqavoq.
Kalaallit Nunaanni danskinik peqqinnissaqarfinni sulisunik sulisussaqartitsinerunissaq pillugu Peqqissutsimut Naalakkersuisoq Anna Wangenheim (D), suleqataalu Sophie Løhde, siorna oktobarimi isumaqatigiissuteqarput. Taanna ”sinnerseraannermut aaqqiissummik” imaqarpoq, tassa Kalaallit Nunaanni atorfiit Danmarkimi nakorsat aalajangersimasut arlallit taarseraaffigisartagassaat. Taamaaliornikkut kalaallit peqqinnissaqarfiini aalaakkaanerusumik sulisoqarnissaa qulakkeerneqassammat, ministerit marluk tusagassiuutinut nalunaarummi oqarput.
Aningaasat tunngaviusumik isumaqatigiissummut, Naalakkersuisut danskillu Naalakkersuisuisa siorna septembarimi isumaqatigiissutaannut ilaapput.
Tassani Danmark peqqissutsimut, mittarfittaassamut umiarsualivinnillu nutarterinissamut piffissami 2026-miit 2029-mut 1,6 milliardit koruuninik immikkoortitsipput.
Aningaasaqarnermut ministerit taakkua marluk Peqqinnissaqarfiup saniatigut tunngaviusumik isumaqatigiissummi taaneqartut sanaartorneq pillugu isumaqatigiissutit aamma oqallisigaat. Tassaasut Ittoqqortoormiinittaaq nutaamik nunap immikkoortuani mittarfiliornissaq aamma Qaqortup eqqaani umiarsuarnut nutaamik talittarfiliornissaq.
Tusagassiuutinut nalunaarummi allaqqasoq naapertorlugu, misissueqqissaarnerit suliniutinik annertussutsikkut siunertatigullu inuinnaat immaqalu sakkutuut pisariaqartitaannik ‘sukkanerpaamik’ misissueqqissaartoqassaaq. Misissueqqissaarnerilli qaqugu aallartinneqassanersut allaqqanngilaq.
KNR-ip isumaqatigiissutip ilaa nutaaq pillugu Múte B. Egede apersorniarlugu pissarsiariniarlugu sulissutigaa.
