Nukissiorfiit innaallagiaq imerlu akitsorpaat

Innaallagiaq imerlu ullut qulit ingerlanerinnaanni Nukissiorfiit akitsorpaat atuisullu tamaasa nutaanik akitsuusiiffigalugit, kingornatigulli akitsuutit nutaat peeqqillugit.

Ukiumut 900 koruuningajalluinnaat, tassaapput ilaqutariit ataatsit imermut kiassarnermullu ukiumut akiliisarnerannut Nukissiorfiit akitsuinissamik nutaamillu akitsuusiinissamik ilimasaarutaanni akitsuutit.

Akitsuutilli atuutilerniariarlutik aggustimullu akiligassanut ilanngunneqarniariarlutik ingerlannartumik peerneqarput. Suliffeqarfiup iluani nalilersimallugu akitsuutit naammattumik piffissaliussilluni nalunaarutigineqarsimanngitsut, taamaattumillu sivisunerusumik piffissalerlugit ilimasaarutigineqareerpata atuutilersinneqassasut, Nukissiorfiit nassuiaavoq.

-Ukioq nikippat akitsuutit allatut isikkullit atuutilersissallugit naatsorsuutigaarput. Ilimasaarutigeqqaaraluakkatsituulli isikkoqassanersut oqaatigisinnaanngilara, Michael Pedersen Nukissiorfinni Pisortaq oqarpoq.

Akitsuut

Nukissiorfiit ilimagaat ilaqutariit sisamanik inuttallit ukiumut 324 koruuninik akiliinerusalissasut innaallagissap nalunaaquttap akunneranut kilowatimut akigititaasup akitsorneratigut erngullu kubikmeterimut 1 koruunimik aggustip aallaqqaataaniit atuutilersumik akitsorneratigut pilersumik.   Tamatuma kingunerissavaa imeq kubikmeterimut 20 koruuneqalissammat innaallagiarlu nalunaaquttap akunneranut kilowat-imut 1,65 koruuninngussammat.

Polaroilip maajip aallaqqaataaniit uuliamik akitsuinerannik akitsuineq peqquteqartoq Nukissiorfiit nittartakkaminni allapput, tamatumalu kingunerisaanik innaallagissiorneq, imermik aamma kiassarnermik pilersuineq akitsormata. Tamatuma saniatigut nunaqarfinnguami Qeqertani nukissiorfeqalernissaq annertusineqarpoq. Akitsuinerit Naalakkersuisunit akuerineqarput.

AAMMA ATUARUK Qeqertat skal være bygd igen

Nunaqarfik atoqqinneqalersussaq

Qeqertani nukissiorfeqaleqqinnissamut atatillugu 18,4 milliuunit koruunit immikkoortinneqarput nunaqarfimmi imeqarfeqarnissamut nukissiuuteqarfeqanissamullu atugassanik. 

Tamatuma saniatigut aningaasartuutissanut inatsimmi Nukissiorfiit ingerlatsinerannut tapiissutitut 1,8 milliuunit koruunit immikkoortinneqarput. Qeqertani nukissiorfeqalersitseqqinnermut atatillugu immikkkut ittumik aningaasartuuteqarnissaq tapiissuteqarnikkut pinngitsoortinniarneqarpoq.  

Immikkulli aningaasartuutit Nukissiorfiit pinngitsoorsinnanngilaat. Tassami qanittukkut Naalakkersuisut aalajangermata nunaqarfimmi illuniittuni innaallagissamut ikkuffiit illullu iluani innaallagiaqarnissamut atugassat Nukissiorfinnit akilerneqassasut. Tamakku nalinginnaasumik Nukissiorfiup pilersugaasa nammineq akilertaraluarpaat. Aningaasat taakku innaallagissap akitsorneranit matuneqassapput.

Kiassarnermut akigititaasoq allanngussanngilaq. Nukissiorfiit neriuutigaat nukissiuutit ataavartut tunngavigalugit kiassarneq annertusineqassasoq, pisisartut uuliamik kiassarnermut atugassamik akitsuineq malugippassuk, Nukissiorfiup kiassarnermut akigititai appasissut atuutiinnartillugit.

Akitsuutit atuutilissappata

Nukissiorfiit akitsuutit ukiup nikinnerani atuutilersissappagit kingunerissavaa illoqatigiit ataatsit aningaasartuutaat ukiumut 540 korunninik qaffassammata. Akerlianilli aningaaserivikkut akilersuussitinneqarneq atorneqarpat aningaasartuutit ukiumut 240 koruuninik qaffassapput.  

Akitsuutit Nukissiorfiit isertitaannut 1,2 procentimik qaffatsitsissapput. Nukissiorfiit siorna kaaviiaartitai 782 milliuunit koruuninit minnerulaartut aallavigissagaanni kingunerissavaa isertitat 9,3 milluunit koruunit missaanniissasut. 

Assigiimmik akeqartitsineq:

Assigiimmik akeqartitsineq 2018-ip aallartinnerani atuutilersinneqarpoq, nassataralugu Kalaallit Nunaanni sumikkaluaraanniluunniit innaallagissamut imermullu akigitaasut assigiinnerat. Siornatigut nunaqarfinni akigititaasut illoqarfinni akigititaasunut naleqqiullugit marloriaammik annertunerupput. Assigiimmik akeqartitsinerup kingunerisaanik Nukissiorfiit isertitaat 29 procentimik annikinnerulerput. Assigiimmik akeqartitsinerup eqqunneqarnerani suliffeqarfiup nalilerpaa inuinnaat 56 milliuunit koruuninik sipaaruteqassasut, aalisakkanik suliffissuaqarneq 10 milliuuninik inuussutissarsiornikkullu ingerlatsiviit 22 milliuuninik sipaagaqassasut. 

KNR apeqquteqarpoq akitsuutit suliffeqarfiup aningasaqarniarneranut tunngassuteqarnersut, aammalu assigiimmik akeqartitsinerup kingunerisaanik isertitat annikillinerannik tunngaveqarnersut.

Nukissiorfinnili pisortap Michael Pedersenip taamaannginnerarpaa. Akitsuutip ataatsip taassuma atuisut amerlanerusut aningaaserivikkut akilersuussitinneqarnermik atuilernissaminnut kaammattorneqarnissaannik kinguneqassasoq anguniarneqarpoq, taamalu allaffissornikkut aningaasartuutit millineqassammata.

Akilgassat tamarmik 20 koruunimik akitsuuserneqartarnerannut tunngaviliissutigaa allat aamma taamatut akitsuusiisarmata, taamaattumillu pissusissamisoortoq Nukissiorfiit aamma taamaaliormata. 2017-imiillu Nukissiorfiit akitsuusiinissamik eqqarsartarsimapput, kisianni assigiimmik akeqartitsinerup atuutilersinniarneqalernerani atuutilersikkumasimanagit.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat