Nuarujussuarneq mamassutsinilllu malugisaqarsinnaannginneq: Maliina Deborarlu aappassaanik coronartut

Immaqa tamakku ilagaatsit. Panertumik quersortoq, kissarneqartoq, niaqorlu ulikkaarlugu kakkilertaneq ataasiaannarnak – kisianni marloriarlutit.

Tamanna eqqumiippallaanngilaq. Tassami siorna marsimi Statens Serum Institut-ip misissuinerata takutippaa ataasiarluni covid-19-inersimagaanni tunillatseqqinnissamut  “taamaallaat” 85 procentimik illersorneqartartut.

AAMMA ATUARUK Tamaat isigalugu: Coronavirus pillugu killiffik

Maliina Clasenip coronavirusimik aappassaanik sapaatip akunneri ikittunnguit iluanni tunillatsissimalluni sapaatip akunnerata aallartinnerani paasivaa. 

- Januaari naalersoq siullermik coronarpunga. Taamani napparsimanera allatut ingerlavoq, ilinniartitsisoq 36-nik ukiulik, pingasoriarluni akiuussutissamik kapitinnikuusoq, oqarpoq.

- Taamani mamassutsinik misigisinnaajunnaarpunga, time rali ajunnginnerulluni. Siullermik tunillatsikkama sininnerusarpunga.  

- Taamani panertumik quersornerusaraluarlunga imatorsuaq kakkilertanngilanga. Kisianni mamassutsinik malugisaqarsinnanngilanga qasoqqaqalungalu, Maliina Clasen oqarpoq.

Allanngortut nutaat tunillatsissinnaajunnaarnerlu 

Kisianni qanoq-una ililluni virusimik ataatsimik tunillatseqqittoqarsinnaagami?

Lars Østergaard naapertorlugu peqqutaasut pingaarnerit marluupput. Taanna Aarhus Universitetshospitalimi aseruuttoornernik katsorsaanermi immikkoortumi professoriuvoq pisortaallunilu nakorsaanerulluni.

Siullermik peqquteqarpoq virusit allanngortut nutaat takkutillattaartamata. 

- Akiuussutissat virusimut aalajangersimasumut illersuutissatut ineriartortitaapput. Taavalu virusi allanngoraangat akiuussutissaq sakkukillisarpoq, Lars Østergaard dr.dk-mut oqarpoq.

Aappaatut peqqutaavoq ukiut ingerlaneranni akiuussinnaanerput sakkukillisarmat. Tunillatsereernikkut akiuussinnaanermut aamma akiussutissamik kapitinnikkut akiuussinnaanermut tunngavoq.

- Tunillatseqqikkaanni peqqutaasinnaavoq tunillatsereernikkut akiuussinnaaneq allanngortumut naapertuutinngimmat, imaluunnit akiuussutissamik kapitinnerup kingornatigut piffissaq sivisuallaartoq ingerlasimammat, oqarpoq. 

Kalaallit Nunaanni manna tikillugu qassit ataatsimit amerlaneriarlutik tunillatsissimanerat pillugu  suli paasissutissaqanngilaq, nunatta nakorsanera Henrik L. Hansen nalunaaruteqarpoq.

Tunillatseqqikkaanni taaneqartarpoq aseruuttooqqinneq.

Statens Serum Institut-ip aseruuttooqqinneq nassuiarpaa tassaasoq PCR-imik misissortinneq takussutissiisoq, siusinnerusukkut tunillatsereernikkut mkisissortinnermiit ullut 60 sinnerlugit qaangiukkaangata. Danmarkimi 90.000 missaanniittut marloriarlutik, amerlanerusunilluunnit tunillatsissimapput.

Kalaallit Nunaanni misissueriaseq allaaneruvoq. Maani januaarimiilli peruluttut kisimik PCR-imik misissorneqarsinnaapput. Allat tamarmik nammineq imminut misissussapput, angerlarsimaannarlutik ersiutaarukkunillu ajorunnaartutut imminut nalunaarutigalutik. Taamaattumik erseqqissumik qassit tunillatsissimanerat kisitsisinngorlugu pigineqanngilaq.   

Quersorneq, nuak/kakkik naarlunnerlu  

Coronamit eqqugaalluni artornaqisoq Debora Qatsap nalunngilaa.

Taanna 25-nik ukioqarpoq Nuummilu najugaqarluni. Amma taanna marloriarluni coronarnikuuvoq. Siullermik septembarimi tunillatsippoq, qaammatillu sisamat qaangiummata januaarimi tunillatseqqilluni.

- Coronamik siullermik tunillatsikkama panertumik quersortarpunga asullu napparsimallunga. Aappassaanik aamma assut napparsimavunga, taavali nuak/kakkik quersorninnut ilannguppoq, Debora Qatsa, akiuussutissamik kapitinnikuunngitsoq oqarpoq. 

- Aappassaanik coronarama nuffaserpunga, naarlullunga annertuumillu kissarneqarlunga. Kakkilertanertalimmik/nuattalimmik nuaqaanga. Aappassaanik ulluni ikinnerusuni napparsimavunga sakkukinnerusumillu atorlugu, naak nuakkaluaqalunga, oqarpoq.