Niuernermik Ilinniarfimmi ilinniartut Nuup Mittarfia ikiorpaat
Suliassaq atuartitsissummi Tunisinermi ilinniartunit suliarineqarpoq, suliniummilu niuerfimmik misissueqqissaarineq qitiutinneqarluni. Taannalu immersugassanik, apersuinerit paasissutissallu tassuuna pissarsiarineqartut atorlugit misissueqqissaarinikkut suliarineqarpoq.
-Suliniut aqqutigalugu ilisimasanik pissarsiarinavianngisatsinnik piassariaqarfigaarput. Ilinniartut suliamut pikkorissuseqarluinnarlutik suliaqarput, tamatumalu takutippaa taamatut suleqatigiinnerit periarfissalipilorujussuusut - nunatsinni suliffeqarfiit ilinniartullu eqqarsaatigalugit. Taamaammat suliffeqarfiit allat kaammattorusuppakka nunatsinni ilinniarfiit assigusumik suleqatigissagaat, Mittarfeqarfiit pisortaat Jens Lauridsen oqarpoq, taassumalu suleqatigiinneq nuannaarutigaa, ilinniartut ilinniaatigalutik ilisimasanik pitsassuarnik suliffeqarfimmut tunniussisinnaasimammata.
Ilinniartut sapaatit akunneri marluk atorlugit suliniummik ingerlataqarsimapput, angalasullu 168-it immersugaat ilaatigullu Air Greenlandimi CCO-p mittarfiullu pisiniarfeeraanik ingerlatsisup apersorneqarneri atuisut Nuup Mittarfiata illutaanut piumasaqaataannik misissuinermi pingaaruteqarsimapput.
-Suliniut pissanganartuuvoq, saaffiginiakkatsinnut apeqqutissat eqqortut suliareqqaartussaagatsigit. Angalasut mittarfimmiittut assersuutigalugu Air Greenlandimut apeqqutigineqartut assinginik apersorneqartussaanngimmata, piumasaqaataammi assigiinngitsuuopput. Tullinnguullugu akissutit katersorapgut paasissutissallu isornartorsiusinnaassuseqarluta suliaraagut, mittarfiup illutaa pillugu atuisut naammagisimaarinninnerannik inerniliisinnaanngorluta pitsanngorsaatissatullu kissaataat ersersillugit, ilinniartut suliniummut peqataasimasut ilaat, Luuiisa Hansen oqarpoq.
Nuummi mittarfiup illutaa ukiumut angalasut 25.000-it sullissinnaanngorlugit sananeqarsimavoq, 2013-imili kisitsit taanna pingasoriaatinngortussatut naatsorsuutigineqarpoq, taamaattumillu illup nutaamik ilusilerneqarnissaa pisariaqartinneqavissorluni.
