Nipisaat Nunatsinni amerlassusaat taamaaginnarput
Nipisaat Canadami, Islandimi, Norgemi Danmarkimilu ikiliartorput, Nunatsinnili qanoq nipisaqartiginersoq ilisimaneqanngilaq.
Nunarput nipisaat suaannik tunisassiortuni annerpaanut ilaavoq, nipisattallu amerliartorlutik. Royal Greenlandiinnaq 2013-imi nipisaat suaannik 30 procentimik ukiup siulianit amerlanerusunik tunisiffigineqarpoq.
Nipisaat suaat aningaasarsiutigilluarnerullugit, tamakkua nungusaataanngitsumik aalisarneqartutut MSC-mit allagartalersorneqarnissaat, aalisakkanik tunisassiorfissuit KNAPK-lu peqatigiillutik sulissutigaat.
Polar Seafoodip siulersuisuini siulittaasoq, Henrik Leth, Radioaviisimut oqarpoq, nipisaat nungoratarsinnaasutut nunani tamalaani nalunaarsorneqalerfianni, meqqilersuilerneq aalisarnerup nungusaataanngitsumik ingerlanissaanut iluaqutaassasoq.
Nunatsinni nipisattat ukiuni qulini kingullerni amerliartuinnarsimapput, taakkualu aalisarneri maanna killilersorneqanngillat. Aalisartut allagartaqarnissaat, taavalu aalisartut tunisassiortullu pisanik nalunaaruteqartarnissaat maanna piumasaqaatituaavoq.
Royal Greenlandimit oqarput, nipisakilliartornermik takussutissaqanngitsoq. Nipisaat amerlassusaat taamaaginnarsimapput.
Tassalu nipisaat nungutaaratarsinnaasutut Verdensnaturfondenimit apriilimiit nalunaarsorneqarnissaat eqqarsaatigalugu, meqqilersuineq Nunatsinni aalisarnermik suliaqartut maannamut iliuusissatut kisiat tikkuarpaat.
- Aqutsinissaq aaqqinneqarpat, nipisanniarneq orniginartutut nungusaataanngitsumillu aalisarnertut isigineqalissaaq, taamaalillutami siunissami nipisakilliartornermik nalaataqassanngilagut, soorlu Canadami Norgemilu taama pisoqarsimasoq, Lisbeth Due Schönemann-Paul, nungusaataanngitsumik aalisarnissamik Royal Greenlandimi suliaqartoq oqarpoq.
