Nioqqutissiarineqarsinnaaluatut

Kangerluarsuarmi marraap atortussiaralugu niuerutiginissaanut tunngavissaqarluartoq professor Arne Willumsen oqarpoq.

Marraq pissusissaq eqqortoq malillugu ikuallanneqareerami aappaluttumik qalipaateqarluni ninngusoorujussuuvoq aammalu issittumi atorneqarnissamut tulluartuulluni, professor Arne Willumsen oqarpoq.

Taamaattumik isumaqarnerarpoq qarmassissialiarineqarluni niuerutigineqarsinnassoq. Kisianni Kalaallit Nunaani sanaartornermi qarmasissianik atuilertoqassappat taava pisariaqarpoq, illut qisuit qalipaatigissut atorunnaarnissaanik siunniussisoqarnissaa. Qarmasissialiallu Kangerlussuarmeersut aappaluttut atulerneqassagaluarpata, Kangerlussuarmiinnaq atortussialiassat naammattorsuit piareersimasut, Arne Willumsen oqarpoq.

Kangerlussuaannarmi marraq atortussiarineqarsinnaasoq ima annertutigaaq Danmarkimi qalequtassiorfippassuit pilersorneqarsinnaallutik aallaat. Nunatsinni piffinni assigiinngitsuni marraq taannarpiaq nassaassaavoq, taamaattumik Kalaallit Nunaani qalequtassiorfippassuarnik aallartitsiortoqarsinnaavoq.

Amma marraq kiffiutissiarineqarsinnaanersoq Danmarks teknisk Universetet –imi misilerarneqarsimavoq.

Marraq puisip orsuanik igitassanilluunniit allanik akullugu arsaaqqatut ammaloqisaaliaralugu ikuallallugu oqitsuararsuanngorluni naammassigami kiffiutissatut atortussiarineqarsimavoq. Professor Arne Willumsen oqarpoq, apeqqutaaginnartoq nioqqutissiarinissaanut atortunik pilersaarusiortoqarnisaa. Danmarkimi kiffiutissiorfissuaq Leca taamaattungajalluinnarnik kiffiutissiortarpoq.

Misileraanerit aamma takutippaat beton –iliornermut marraq aamma akuutissaalluartoq kiisalu kiffiutissat nunani issittumi aqquserniornermut atorneqarsinnaasuttaaq.

Nuna qeriuaannartoq allanngortarmat, nunap qaavanut orraajaallisaatitut kiffiutissiat atorneqarsinnaaneri paasisimagitsik, professor Arne Willumsen oqarpoq.