Napparsimasup coronavirusimik tunillatsimasinnaanera taamaallaat napparsimasup kissarneqarluni tassanngaannartumillu anersaartorniarnermigut ajornartorsiorneranik pissuteqartoq, Statens Serum Institutip paasissutissiissutigaa.Assi: Scanpix

Nappaammik coronavirusimik tunillatsissimasinnaasoq Danmarkimi siulleq Aarhusimi misissorneqartoq

Danskeq napparsimasoq coronovirusimik tunillatsissimasinnaasoq Aarhusimi Universitetshospitalimi mattussaaqqalluni misissorneqaleruttorpoq.

Aarhusimi Universitetshospitalip tamanna uppernarsarpaa, suliarli itinerusumik Ritzau-imut oqaaseqarfigerusunnangu.

Napparsimasoq tassaavoq angut Kinami nappaatip tuniluutilerfianit, nunap immikkoortuani Hubei-imit angerlaqqammersoq.

Peqqinnissamut utoqqarnullu immikkoortortaqarfik taama paasissutissiivoq.

- Ilumulli coronavirusimik nutaamik tunillatsissimanersoq suli uppernarsarneqanngitsoq oqaatigissallugu pingaaruteqarpoq.

- Sillimaniarnermut malittarisassagut pisariaqartut tamaasa atussavagut, Skejby Sygehusimi sulisut taama pisoqarnissaanut ilinniarsimapput, peqqinnissamut ministeri, Magnus Heunicke allappoq.

Napparsimasup coronavirusimik tunillatsimasinnaanera taamaallaat napparsimasup kissarneqarluni tassanngaannartumillu anersaartorniarnermigut ajornartorsiorneranik pissuteqartoq, Statens Serum Institutip paasissutissiissutigaa.

  • Kissarneqarneq, panertumik quersorneq ilaatigullu anersaartorniarnerup ajornarnera, puallunnermullu takussutissaqarneq nappaammik tunillatsissimanerup ersiutigai.
  • Inuit tunillatsinnerminnik ajornerulersut maannamut utoqqaanerullutillu peqqissutsikkut sanngiinnerusuupput.
  • Nappaammut virusimut suli akiuussutissaqanngilaq. Ilisimatuut qassiiusut nappaammut akiuussutissamik ineriartortitsileruttorput. Ilisimatuullu akiuussutissaasinnaasup siulliup qaammatit pingasut missaat qaangiuppata misileraatigineqarsinnaalernissaa neriuutigaat.
  • Kinami nappaalasut saniatigut Australiami, Frankrigimi, Japanimi, Malaysiami, Nepalimi, Canadami, Singaporemi, Korea Kujallermi, Taiwanimi, USA, Thailandimi, Cambodjami Vietnamimilu tunillatsissimasunik paasisaqartoqarpoq.
  • Nunat qassiiusut nappaatip tuniluunnerata annikinnerulersinnaa pissutigalugu angalasut immikkut ittumik nakkutigilerpaat.
  • Kinamiut illoqarfiat, Wuhan, nunallu immikkoortuani Hubei-imi illoqarfiit allat killilersorlugit matoqqatinneqarput. Innuttaasut 50 millioninit amerlanerusut killilersuinermit eqqugaaqqapput.

AAMMA ATUARUK Nakorsaaneqarfik nualluut pillugu: Pilersaaruteqarpoq

Tamatuma saniatigut napparsimaneranut takussutissaqalinnginnerani ullut 14-it matuma siorna kinamiut illoqarfissuanni Hubei-ip immikoortortaani, Wuhanimiissimassaaq imaluunniit ullut 14-it kingulliit iluanni nappaammik tunillatsissimasinnaasumik ilagisaqarsimassaaq.

DR Nyhederip allaaserisaa naapertorlugu napparsimasoq Aarhusimi Universitetshospitalimut inimut immikkut ittumut mattussaaqqasarfiliaanneqarpoq.

Napparsimasoq napparsimmavimmut apuummat erngertumik inimut nuutsinneqarpoq, napparsimmavimmilu sulisut illersuutinik atisalersorsimasut misissuinerminni ilaatigut aaviisussaapput.

Aaversinneri Københavnimut Statens Serum Institutimukaanneqarput, napparsimasorlu ilumut coronavirusimik tunillatsissimanersoq tassannga paasineqassalluni.

DR naapertorlugu aaversinnerisa inerneri pingasunngornermi paasineqarnissaat naatsorsuutigineqarput.

/ritzau

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat