Nanoq nungutaanissaminut ulorianartorsiortinneqanngilaq.

Ilisimatusarneq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaata ilisarnaataa uumasut nungutaanissamut ulorianartorsiortinneqartut allattorsimaffiannut inississallugu peqqusersuitsuliornerunavianngilaq, soorlu USA-p naalakkersuisui taama iliuuseqalersaartut oqaatigineqartoq.

Namminersornerullutik Oqartussat qaammatit qulit matuma siornagulli naammagittaalliuuteqarsimasut taama isumaqarput.

Namminersornerullutik Oqartussat Nunavumilu oqartussaasut nannup uumasut ulorianartorsiortinneqartut Amerikami allattorsimaffiannut ilanngunneqarnissaanut akerliupput.

Tamanna pivoq nunat tamalaat pinngortitap allanngutsaalinissaa pillugu peqatigiiffiata IUCN-ip taassumalu ataani Species Survival Commissionip uumasut assigiinngitsut nungutaannginnissaannik suliaqartunut taamalu suliassaqarfimmi tamatumani immikkut paasisimasallit nunarsuarmi attaveqaqatigiinnermi annertunerpaajusunut tunngatillugu.

Akerliuniarnermilu annilaanngatigineqarpoq nanoq uumasunut ulorianartorsiortinneqartunut siullersaalluni ilanngunneqassappat, taava eqqusseqqusiunnaarnissamut avammullu tunisassioqqusiunnaarnissamut aqqutissaq sivikitsunnguussaaq, tamannalu Kalaallit Nunaanni piniartunut siunissamilu tammajuitsussarsiniartarnissanut eqquisinnaalluni.

- Nannut ulorianartorsiutitaanerat piviusunik tunngaveqassappat tamanna tapersersussavarput, nanorlu uumasut ulorianartorsiortinneqartut allattorsimaffiannut ilanngutitillugu. IUCN-ili malillugu taamaattoqanngilaq. Tamanna pillugu Kalaallit Nunaata tamatumunnga taarsiullugu Amerikami naalakkersuisut IUCN suleqatigalugu nannut qanoq amerlatigissusiannik alapernaarsuinissaat siunnersuutigerusuppaa, Piniarnermut Pisortaqarfimmi pisortaq Amalie Jessen Amerikamiut oqartussaasuinut tusarniaanermi akissummi allappoq.

2005-imi IUCN-imit nannut pillugit nalunaarusiami kingullermi oqaatigineqarpoq nannut assigiinngitsut 19-it ilisimaneqartut arlaannaalluunniit nungutaanissaminnut ulorianartorsiortitaanngitsut. Taakkunanngali tallimat – taakkunannga marluk Kalaallit Nunaanneersut – piniapilunneq pissutigalugu ikiliartornissaminnut ulorianartorsiortitaallutik.

Tamatumani Kalaallit Nunaata 2010-mi nungusaataanngitsumik piniartalernissaq siunertaralugu 2006-imili pisassiissutit atulersippai. Tammajuitsussarsiniarluni nannunniartitsisarnerit piniartut aningaasatigut isertitaasa iluaqusiivigineqarnissaannut piukkunnartutut isigisariaqarput, taamatulli piniariaaseq suli Kalaallit Nunaanni inerteqqutaalluni. Aammalumi tamanna pinavianngilaq nannuniarnerup nungusaataanngitsumik ingerlanneqalersinnaanera qulakkeersimatinnagu, Amalie Jessen allappoq.

Tusarniaanermulli akissummi aammattaaq Amerikamiut nannup uumasut nungutaanissaminnut ulorianartorsiortinneqartut allattorsimaffiannut ilanngutissagaat naatsorsuutigineqareerpoq. Taamaaliortoqassappat Kalaallit Nunaata kissaatigaa nannunit tammajuitsussat suli nunatsinnit anninneqarsinnaajuarnissaat periarfissaqassasoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat