Namminersornerullutik Oqartussat EU-p misissuisimanera oqaaseqarfigerusunngikkallarpaat

Nunatta EU-mut aalisarneq pillugu isumaqatigiissutaa EU-mit misissorneqaqqammerpoq, misissuinerillu takutippaat, EU-p nunarput iluanaarutigingaatsiartaraa. Nalunaarusiarli Namminersornerullutik Oqartussanit isummerfigineqarusunngikkallarpoq.

EU-p nalunaarusiaa Poseidon-rapport-i radioaviisip pissarsiarisimasaa, Aalisarneq Pillugu Siunnersuisoqatigiinnit aalassassutigineqangaatsiarpoq, misissuinerup takutimmagu, EU-p nunatsinnit aalisagartassat 54 procentimik iluanaarutigisarai.

Pisorli Namminersornerullutik Oqartussanit suli oqaaseqarfigineqarusunngilaq, Pisortaqarfik nammineq EU-mut isumaqatigiissut pillugu misissuititsilluni aallartereermat. Aalisarnermut Pisortarfimmi pisortaq Amalie Jessen oqarpoq, nunatsinnit misissuititsineq EU-millu nalunaarusiaq EU-mut isumaqatiginninniarnermi oktoberimi London-imi pisussami atorneqarumaartut.

-Taakkua kisitsisit saqqummersut nalunaarusiami inerniliussaannilu oqaaseqarfigissanngilakka, uagut allarluinnarmik isumaqaratta. Taamaattumik taakkua naliliinerat kisiat aallaavigalugu oqaaseqassagutta atorsinnaanngilaq.

-Uagutsinnut taanna akueriuminaappoq. Taamatut oqarsinnaavunga. Kisianni nalunaarusiarput pilersaarutit malillugit massakkut ingerlasoq, utaqqisigu, taava tassani saqqummiisoqalerpat uterfigeqqikkumaarparput, Amalie Jessen oqarpoq.

Aalisarneq Pillugu Siunnersuisoqatigiinni siulittaasoq Peter S. Olsen ippassaq radioaviisimi apersorneqarnermini oqarpoq, EU-p misissuititsisimanera ilumoorpat, Namminersornerullutik Oqartussat EU-mut isumaqatigiissut allanngortittariaqaraat, EU-mut aalisagartassat nunatsinnut utertinneqarnissaat siunertaralugu. EU-mut isumaqatigiissutip nunarput ukiumut 320 millioni koruuninik pissarsissutigisarpaa, isumaqatigiissullu 2006-ip naanerani atorunnaartussaavoq.

Misissuinerli ilumuussappat aalisagartassallu isumaqatiginninniarnerni utertinniarneqassanersut politikkikkut aalajangiinerussasoq, Amalie Jessen oqarpoq.

-Taanna oqaaseqarfigisinnaanngilara. Teknikkimut tunngasut uagut sammivagut. Massakkut oqarsinnaavugut aaqqitassat teknikkimut tunngasut, inatsisinut tunngasut, nalit, tassa aningaasanik qanoq naleqartiginersut. Tamakkua uagut sammivagut, taava politikkertai politikerit suliarissavaat, Amalie Jessen oqarpoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat