Aatsitassarsiorfiup pisortaa Inatsisartunut: Naalakkersuisut aningaasaqarnerup siunissaa pinnguaraat

- Kinguneqangaatsiarsinnaavoq, Australiamiut aatsitassarsiutileqatigiiffianni, Energy Transition Mineralsimi (ETM) pisortaq, Daniel Mamadou allakkami, Inatsisartut ataasinngornermi tigusaanni allappoq.

- Suliarinninneq nunani tamalaani aningaasaliisartunut Kalaallit Nunaanni suliffeqarfimmik ingerlatsinissanut atugassaritinneqartut pillugit ersarissumik ernumanartumillu takussutissiivoq. Naak Naalakkersuisut akerlianik suli oqariartuuteqaraluartut, Kalaallit Nunaat inuussutissarsiornerup piviusumik ammanngitsoq tassannga takutinneqarpoq.

Aatsitassarsiutileqatigiiffiup ETM-ip Kuannersuarni aatsitassarsiorsinnaanermut misissuinissamut akuersissuteqarfigineqarnermi sivitsorneqarnissaa itigartitsissutiginialikkersaarneqartoq naalakkersuisunit nalunaaruteqarfigineqarsimallutik qaammatip siuliani nalunaarutigaa.

ETM-ip oqarnera naapertorlugu tamanna inatsisit massakkut atuuttut naapertorlugit piiaanissamut akuersissuteqartoqarsinnaanngimmat aatsitassarsiutileqatigiiffiup misissueqqinnissaa isumassaqanngitsoq naalakkersuisunit ilisimatinneqarsimaneranik pissuteqarpoq.

Aatsitassarsiutileqatigiiffiup pisortaa, Daniel Mamadou Inatsisartunut toqqaannartumik maanna mianersoqqussuteqarpoq:

Iliuuseqaritsit; taamaanngippat tamanna Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut kingunerluuteqarujussuassaaq.

- Maannakkut periuserineqartoq aningaasaliisartut tatiginnissusaannut innarliingaatsiassaaq aamma Kalaallit Nunaanut siunissami aningaasaliisussarsiornissamut Kalaallit Nunaatalu aningaasaqarneranut kingunerluuteqassalluni, pisortaq allappoq.

Uranimut inatsit

Daniel Mamadoup pakatsisimanera aatsitassarsiutileqatigiiffiup naalakkersuisullu 2023-mili isumaqatigiinngissutigisaat pillugu eqqartuussivimmi suliami aallaaveqarpoq.

Aatsitassarsiutileqatigiiffik Narsap avannaata kangiani Kuannersuarni, aatsitassanik qaqutigoortunik nunarsuarmi piumaneqarnerpaat ilaannik aatsitassaqarnerarneqartumi, aatsitassarsiorfimmik pilersitsinissamut misissuinissamut 2007-mili akuersissuteqarfiuvoq.

Qaqqami aatsitassat pinngitsoorneqarsinnaanngitsut saniatigut qinngornernik ulorianartunik akoqartut soorlu urani thoriumilu aamma nassaassaapput.

Naalakkersuisut 2021-mi qinersinerup kingorna uranimut inatsit, uranimik piiaanissamut misissueqqaarnissamut, misissuinissamut piiaanissamullu inerteqquteqartitsilersoq akueraat.

Naalakkersuisut aatsitassarsiorfissami uranip annertussusaa inatsimmik killigitinneqartumik qaangeeqqammat suliffeqarfiup piiaanissamut akuersissuteqarfigineqarnissamut qinnuteqaataani itigartinneqartoq ETM-imut 2023-mi nalunaarutigaat.

ETM-ip aalajangiineq pissutigalugu nunarput Danmarkilu isumaqatigiinngissutinik aalajangersaaqatigiissartunut suliassanngortippaa, Australiamiullu aatsitassarsiutileqatigiiffiannut suliniummik naammassisinnaatitsinngippata 80 milliardit koruuninik taarsiiffigineqarnissamik piumasaqaateqarlutik.

Aningaasaliinissanut atugassarititaasut ajorseriartut

ETM-ip misissueqqissaarnissamut akuersissutaata sivitsorneqarsinnaanissaa qulakkeerneqarsinnaajunnaariataartoq Daniel Mamadoup isumaqatiginngilaa.

Inatsisit piumasaqaatillu tamarmik malikkitsik Kalaallit Nunaannullu tamarmut iluaqutaasumik sumiiffimmi suliaqarlutik taassuma allappaa.

Naalakkersuisut inuussutissarsiornermik ineriartortitsinissamut ‘unitsitsisarnerat’ pissutigalugu aatsitassarsiornissamut suliniutit soorlu Kuannersuarni suliniut tunisassiorfiulernissamut killiffeqalinngisaannartut, tamatumalu kingunerisaanik Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut periarfissai killilerneqartartut, taanna isumaqarpoq.

Tamanna nunami aningaasaliinissamut atugassarititaasut, siornatigut 'ersarissumik ilisimaneqartunillu atugassaqartitsiviusut' aalajaannginnerannik pilersitsivoq, pisortaq isumaqarpoq.

Nalunaajaateqartoqaqqugaa

Aatsitassarsiutileqatigiiffiup illuatungeriit illuatungeriinnut tamanut iluaqutaasumik kinguneqarluartussamik aaqqiissutissarsisoqarnissaata tungaanut Kalaallit Nunaannik eqqartuussivilersuussinini ingerlatiinnarniarlugu Inatsisartunut allakkamini erseqqissaatigaa.

Pisortallu Inatsisartut suliamut atatillugu suliniuteqarnerusariaqarsorai.

Inatsisartuni ilaasortat uranimut inatsisip kingunissai naalakkersuisunit ilisimaneqanngitsut, taakkulu Kuannersuarni aatsitassarsiornissamut suliniut taarsiissuteqartoqarnissaanik suliassanngortitsisoqarsinnaanera ernumassutigalugu siornatigut oqaatigigaat taassuma oqaatigaa.

Naalakkersuisut paasissutissanik arlaannilluunniit nipangiussisimanatik aalajangiusimavaat, taakku upernaaq 2024 nallertinnagu nalunaajaammik saqqummiussissanerarput.

Nalunaajaalli saqqummiunneqanngisaannartoq, Daniel Mamadoup oqaatigaa.

Taamaammat ETM-ip nalunaajaasiortoqarnissaa Inatsisartullu saqqummersitsinissamik isumaginninnissaat piumasaqaatigaa.

'Isumassaqanngitsoq'

KNR-ip Daniel Mamadou allakkap malitsigisaanik apeqqutinik itisilerneqartussanut akissuteqartinniarlugu attaveqarfigaa, taassumali oqaasissani tamarmik allakkami allassimanerarpai.

KNR-ip naalakkersuisut pisortap allagaani isornartorsiuissutaasut pillugit oqaaseqartinniarlugit attaveqarfigai.

'Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisiliaat malikkaat' aamma 'inatsisip (Uranimut inatsit) allanngortinneqarnerani kinguneri iliuuseqarfigalugulu suliniutip qanoq siarsimatiginera aamma eqqarsaatigisariaqaraat', Inuussutissanut Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfik allappoq.

- Greenland Mineralsip (ETM aaqq.) piiaanissamut qinnuteqaatanut marloriarluni itigartitsisoqareerpoq. Tamanna akuersissutinik naleqquttunik sivitsuinissamut qinnuteqaatinut itigartitsinissamut periarfissanik misissuinermik tunngaveqarpoq. Misissuinermik suliaqarneq naammassineqareerpoq. Misissueqqissaarnissallu piiaanissamut akuersissuteqartoqarsinnaannginnerani ingerlateqqinneqarnissaa isumassaqanngilaq, Naalakkersuisoqarfik allappoq.

Aammattaaq naalakkersuisut inaarutaasumik suli aalajangiisimanngitsut Naalakkersuisoqarfillu tusarniaatitsisoq kiisalu Greenland Minerals (ETM aaqq.) paasissutissanik takunnissinnaanissamik qinnuteqarsimasoq paasissutissiissutigaa. Suliaq tamanna juunip aallartinnerani naammassineqarnissaa naatsorsuutigineqartoq allapput.

KNR-ip Inatsisartut aamma allaffigai taakkuli saaffiginnissutit arlallit suli uterfigeqqinngilai.