Naalakkersuisut aatsitassat suliaqarineqarnerisa annerpaartaat nunatsinni suliarerusuppaat.Assi: KNR / Malik Brøns

Naalakkersuisoq: Kuannersuarni seernartulinnik kinitsivik isumassarsiatsialaavoq

Tasermi avatangiisinut kingunerlussinnaasumik akoorutissanut kemikalianut eqqaaveqarnissaa najugaqartunit ernummatigineqarpoq.

Nunatta kujataani Kuannersuarni aatsitassarsiornissaq isumaqatigiinngissutaasoq alloriarfioqqippoq.

Naalakkersuisummi suliniut pillugu tamanut tusarniaanertik decembarip ulluisa 17-ianni aallartippaat.

Kuannersuarni aatsitassarsiorfik pillugu paasissutissat piviusut:

  • Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
  • Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
  • Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
  • Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
  • Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
  • Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
  • Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.

Tusarfik: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.

Greenland Minerals Kuannersuarni aatsitassanik qaqutigoortunik uranimillu piiaarusuppoq.

AAMMA ATUARUK Greenland Minerals: Kalaallit Nunaat EU-mi pisiortorfinni annerpaanngorsinnaavoq

Suliniulli Narsami najugaqartunit akerlilerneqarpoq. Kommune Kujallermi kommunalbestyrelsimut Siumut sinnerlugu ilaasortaq, Benjamin Kielsen suliniummut tapersersuinerminik tunuartitsivoq. Taassuma aatsitassarsiornermit sumiiffimmut mingutsitsisoqarnissaanik peqqissutsiminnullu sunniuteqartoqarnissaanik ernumassuteqarnini akerliulernerminut pissutigaa.

Aatsitassanik qaqutigoortunik suliaqartoqarsinnaanissaa ernummataanut ilaapput.

Aatsitassat qaqutigoortut assartornissaasa tunisassiarinissaasalu ajornannginnerulernissaat anguniarlugu Greenland Minerals seernartulinnik kinitsivinnik marlunnik sanaartorusuppoq.

Naalakkersuisut: Seernartulinnik kinitsiviit isumatsialaapput

Seernartulinnik kinitsiviit marluk malmimik 3 millionit tonsit missaannik oqimaassuseqartumik aatsitassarsiorfimmit ukiut tamaasa piiarneqartussaassangatinneqartumik suliaqarnermut atorneqartassapput. Atortorissaarutit taakku akoorutissat kemikaliat 100.000-it 300.000 tonsillu akornanniittut ukiut tamaasa atortassavaat.

Seernartulinnik kinitsiviit aatsitassanik qaqutigoortunik uranimillu suliaqarnermut atorneqassapput. Seernartulinnik kinitsiviup sanaartornera Greenland Mineralsimut 1,01 milliardit koruuninik akeqassaaq. Taakku ingerlatseqatigiiffiup talittarfiliassaanut sanilliukkaanni talittarfik nutaaq 696,5 millionit koruuninik akeqassaaq.

Naalakkersuisummi aatsitassat suliaqarineqarnerisa annerpaartaat nunatsinniitikkusuppaat.

AAMMA ATUARUK Greenland Minerals arlalinnik avatangiisinut sunniutaasinnaasunut tunngasunik suli iluarsisassaqartoq

Inuussutissarsiornermut aatsitassanullu naalakkersuisup, Jens-Frederik Nielsenip (D) seernartulinnik kinitsiviit isumassarsiatsialaasorai.

- Pitsaaqutissai ukuupput suliffissat amerlanerusut pilersinneqassapput, nalittorsaaneq avataaniunngitsoq nunap iluani ingerlanneqassaaq, tassa imaappoq akileraarutitigut nunatsinnut isertitsissutaassaaq, Jens Frederik Nielsen oqarpoq, nangillunilu:

- Avatangiisinut peqqissutsimullu sunniuteqarnerlunnginnissaa minnerpaaffissaminniinnissaaluunniiit qulakkeerneqarsinnaappat, sunalu tamaat inatsisit malillugit suliarineqarsinnaappat taava uanga tapersissavara, Jens Frederik Nielsen KNR-imut oqarpoq.

Seernartulinnik kinitsiviit kinguneri aarlerinartuilu

Suliniummi seernartulinnik kinitsiveqarnissaata kingunerlutigisinnaasaanut ilaasoq tassaavoq akoorutissanut Tasermi eqqaaveqartoqarnissaa.

Tasermi tassani ukiuni 10.000-ini atasinnaasunik sapusiaqassaaq eqqakkanik toqqorsiviusunik.

Greenland Mineralsip suliniutip avatangiisinut kingunissaanik nutartikkamik nutaanik Namminersorlutik Oqartussani Avatangiisinut aqutsisoqarfimmit siorna akuerineqartumik nassiussinngikkallarpata avatangiisit pillugit nalunaarusiaat siulleq ernumanartoqartinneqarpoq.

Nunatsinni Pinngortitaleriffik (GN) aamma Nationalt Center for Miljø og Energi Avatangiisinut aqutsisoqarfik sinnerlugu Greenland Mineralsimit avatangiisinut nalunaarutinik naliliipput.

Avatangiisinut aqutsisoqarfiup siunnersuisuisa oqarnerat naapertorlugu Greenland Mineralsip Tasermit imeq avatangiisinut seerinissaanut aarlerinartumik naammattumik akissuteqarfigisimanngilaa.

Taseq aatsitassarsiorfissamut qitiuvoq, tassami Greenland Minerals akoorutissat sinnikuinut piiaavimmeersunut, aatsitassat radioaktiviusunik qinngulanillit sinnikuinut piaanermilu sinnikunut tassaniitikkusummagit.

Sinnikut Tatsip naqqani ukiuni 10.000-ni inissiivinni marlunniinnissaat pilersaarutaavoq. Inissiiviit ajoqusissagaluarparta tamanna Narsap eqqaani avatangiisinut kingunipiloqarsinnaavoq.

KNR-ip avatangiisinut naalakkersuisoq, Jess Svane (S) oqaaseqartinniarsarigaluarpaa, tamannali iluatsissimanngilaq.