Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaata qulequtaa: AKISUSSAAQATIGIINNEQ SULEQATIGIINNERLU

AKISUSSAAQATIGIINNEQ SULEQATIGIINNERLU

Naalakkersuisooqatigiinnermi isumaqatigiissut

Siumut - Atassut naalakkersuisunngortitsinermik isumaqatigiissuteqarput Inatsisartunut qinigaaffiup 2005 – 2009 –mi naanissaanut ingerlasumik suleqatigiissallutik.

Isumaqatigiissuteqarnermi partiit marluk suleqatigiilersut akunnerminni neriorsoqatigiipput naalakkersuinikkut aqutsinermi unneqqarissumik, torersumik patajaatsumillu ataqqeqatigiillutik ingerlatseqatigiinniarlutik.

Ingerlatseqatigiinneq politikkikkut paaseqatigiinneq aqqutigalugu ingerlassaaq tamannalu naalakkersuisuni inatsisartunilu suleqatigiinnermi tunngavigineqassaaq.

Isumaqatigiittut iliuuseriniagaat tamarmik Namminersulernissamut siunertamut naapertuunnersut nalilersorneqartassapput.

Siunertat

Partiit suleqatigiissut ukiuni suleqatigiiffimminni siunertaraat:

• Sutigut tamatigut nunatta naalakkersuinikkut aningaasarsiornikkullu imminut napatinnissaanut aqqutissat ujartortuassallugit pilersittassallugillu.

• Innuttaasut oqartussaaqataanerisa sutigut tamatigut annertusarneqarnissaa timitalerneqarnissaalu anguniassallugu.

• Inuiaqatigiinni aaqqissuussaanikkut allanngortiterinerit annertuut torersumik innuttaasullu peqatigalugit ingerlanneqassapput.

• Pisuussutinik atuinermi piujuaannartitsinissaq avatangiisinillu illersuinissaq tunngavigalugu ingerlatsisoqassasoq.

Kalaallit Nunaat Namminersortoq

Naalakkersuisut siunniuppaat namminersorneq pillugu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaata inatsisartuni oqallisigineqareerneratigut inuiaat namminersulernissaq pillugu taasitinneqarnissaannut tunngasunik aalajangersaassallutik.

Inuiaat Kalaallit nunatsinnik piginnittussaanerput inatsisitigut akuersissutigineqarnissaa suliarineqassaaq. Tamatuma anguniarnerani namminersorneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmi suliat aallaavigineqassapput.

Kalaallit inuiattut akuerineqarnissaat Naalakkersuisut suliaralugu ingerlatissavaat.

Naalakkersuisut siunniuppaat Akisussaaffiit naalagaaffimmiit nunatsinnit tinguneqartussat nalilersuilluarnikkut peqqissaartumillu tinguneqartassasut.

Avatangiisinut tunngasut tamakkiisumik nunatsinniit oqartussaaffigineqalernissaat suliarineqassaaq.

Nunanik allanik suleqateqarneq

Naalakkersuisut anguniarniarpaat nammineerluta killilersugaanatalu soqutigisagut pillugit nunanik allanik isumaqatigiissuteqartalernissarput.

Kalaallit Nunaata nunat tamalaat akornanni naalakkersuinikkut suleqataanera piorsarneqassaaq.

Nunanik allanik suleqateqarnerit annertusarneqassapput angallannikkut, inuussutissarsiornikkut, takornariaqarnikkut, niueqatigiinnikkut, kulturikkut, ilinniartitaanikkut, peqqinnissaqarnikkut, attaveqarnikkut, ilisimatusarnikkut avatangiisitigullu.

Silaannaap allanngoriartorneranut naleqqussarnermi nunani allani oqartussat ilisimatuullu sutigut tamatigut suleqatiginiarneqartassapput.

Peqatigiilluarneq (Partnerskabsaftale) atorlugu nunatta EU-mik suleqateqarnera Naalakkersuisut ingerlateqqissavaat.

EU-mut aalisakkat pisassiisutit pillugit tulliani naapinnissami naalakkersuisut nalilersuilluarnikkut naleqqussaanissaaq suliarissavaat, niueqatigiinnikkut aningaasatigullu ullumikkut pissarsissutaasartunit ajornerunngitsumik angusaqartarnissaq siunertarineqassaaq. Naalakker-suisooqatigiit ilanngullugu nalilersussavaat EU-mut aalisangartassiissutit Nunatsinni aalisartunut aalisagartassiissutigineqarpata tamanna Nunatsinnut qanoq sunniuteqassanersoq.

USA-mut isumaqatigiissutip nunatsinnit pissarsissutaanerulluni atorluarneqarnissaa Naalakkersuisut aqqutissiuutissavaat.

Avammut suleqateqarnitta annertusiartorneranut naapertuuttumik Namminersornerullutik Oqartussat Nunanut allanut Pisortaqarfiat inerisarneqassaaq.

Naalakkersuisut sulissutigissavaat danskit aallartitaqarfiini ataqatigiissaakkamik Kalaallit Nunaata soqutigaqarfiini kalaallinik ilinniartoqartarnissaa aamma/imaluunniit sulisoqartarnissaa.

Kalaallit Nunaat aningaasaqarnikkut nammineersoq

Naalakkersuisut nunatta aningaasarsiornikkut sutigut tamatigut imminut napatinnerulernissaa sulissutigissavaat. Nunattalu nammineq aningaasarsiorneq pillugu siunnersuisoqatigeeqalernissaa piviusunngortissallugu.

Naalagaaffeqatigiiffiup iluani Kalaallit Nunatta namminersulernissaanut Danmarkip pisussaaffimminik eqqortitsilluni aningaasalersueqataanissaa Naalakkersuisut sulissutigissavaat.

Sanaartugassanut annertuunut avataaniit aningaasalersuinissanut periarfissat pitsaasut atorluarneqarsinnaanerat naalakkersuisut aqqutissiuunniarpaat.

Naalakkersuisut akileraartarnikkut akitsuusersuisarnikkullu aaqqissuusseqqinneq ingerlateqqissavaat, nunatsinni isertitakinnerit akunnattunillu isertitaqartut inuuniarnermikkut oqilisaaf-figineqarnissaat ilanngullugu siunertaralugu. Tamanna sulissutigineqassaaq akileraartitseriaaseq ullumikkut atuuttoq tunngavigalugu.

Oliasiornermit aatsitassarsiornermillu isertitat aningaasaateqarfimmut Norgimiut periaasiat malillugu pilersinneqartussamut nakkartinneqartarnissaat naalakkersuisut suliarissavaat.

Akit assigittussaanerannik atorunnaarsitsinerup kingunerisaanik pissusiulersut naleqqussarnissaat, nutarterit aaqqissuusseqqinnerillu atorlugit naalakkersuisut aqqutissiuutissavaat.

Aalisarneq piniarnerlu imminnut akilersinnaasut

Naalakkersuisut anguniarpaat aalisarnermik inuussutissarsiornerup raajarniarnermi, qaleralinniarnermi, saattuarniarnermi, aalisakkanillu allanik aalisarnermi imminut akilersinnaasumik piujuaannartitsinissaq pingaartillugu ingerlatsisoqarnissaa. Tamannalu piviusunngortissinnaa-jumallugu aalisarnermut piniarnermullu pisortaqarfik piorsarneqassaaq.

Aalisarneq pillugu inatsit susassaqartut peqatigalugit nutarterneqarluni naammassineqassaaq, taassumalu malitsigisaanik nalunaarusiornerit nutaamik suliarineqassallutik.

Aalisarnermi susassaqartut tamarmik peqataaffigisinnaasaannik nuna tamakkerlugu siunissarlu ungasinnerusoq tunaartaralugu ataatsimoortumik isumaqatigiissusiortoqarnissaa naalakkersuisut anguniassavaat, ilaatigut issittumi silaannaap allanngoriartornerata sunniutai ilanngullugit.

Kilisaatini aqumiut kalaallit ilinniarsimasut tamakkiisumik atorneqalernissaat naalakkersuisut pimoorullugu sulissutigalugu aallartissavaat.

Sinerissap qanittuani aalisarnerup siuarsarneqarnissaa siunertaralugu suliniutit Naalakkersuisut aallartereersimasaat ingerlateqqinneqassapput, kiisalu siunnersuisarnerup ullumikkut sunniuteqarlualersup qanoq aningaasalersornissaa KNAPK suleqatigalugu naalakkersuisut su-liarissavaat.

Ilaqutariit piniartukkormiut piniarnerinnavimmik inuussutissarsiuteqartut periarfissaat pit-sanngorsarneqassapput ilaatigut piniarnermik inuussutissarsiuteqarneq pillugu misissuisimaneq aallaavigalugu.

Puisit amiisa tunisaanerat annertusiartormat aamma neqaata orsuatalu tamakkiisumik ani-ngaasarsiutaalernissaat naalakkersuisut siuarsarniarpaat.

Nunalerineq uumasuuteqarnerlu ineriartorfiusut

Nunalerinermik nersutaateqarnermik allanillu uumasuuteqarnermik inuussutissarsiuteqarneq ineriartortinneqarluni annertusiartortinneqassaaq imminut akilersinnaanerusumik inuussutissarsiutaalersillugu.

Nunaateqarnermik ineriartortitsinermi naatitanik nunatta imminut pilersornerunissaa siunertarine-qassaaq.

Inuussutissarsiorneq imminut napatittoq

Nunatta pisuussutai uumassusillit uumassuseqanngitsullu inuiaqatigiit pigaat, iluaqutigineqarnerallu tunngaviussaaq aningaasarsiornikkut ineriartortitsinermut.

Nunatta pisuussutaanik atuinermi suliffissaqartitsinikkut naleqarnerulersitsineq suliarineqassaaq. Aammalu inatsisitigut allannguutissat peqqissaartumik nalilersorneqartassapput.

Nunatsinni aatsitassat ikummatissallu iluaqutiginiarneqarsinnaasut tamarmik misissoqqis-saarneqassapput, tamatumani nunap iluata kissarnera, erngup, seqernup, anorillu nukinginik atuinerulernissat ilanngullugit.

Takornariaqarnikkut ineriartortitsineq naalakkersuisut ingerlateqqinniarpaat takornariaqarnerup nunaqavissunit aningaasarsiutaasinnaanerata annertusarnissaa siunertaralugu .

Inuussutissatigut allatigullu immitsinnut pilersornerulernissarput siunertaralugu suliniutissat erseqqissut suliaralugit aallartinneqassapput. Erngup sermillu annertunerusumik iluaqutigi-neqarnissaat ilanngullugu suliarineqassaaq.

Inuussutissarsiutitigut qularnaveeqqusiissarnermut aningaasaateqarfik Namminersornerullutik oqartussanit pilersinneqassaaq, kommunillu ernisussiortutut aningaasaleeqataasinnaanerat pillugu inatsisitigut eqaannerusumik annertunerusumillu periarfissaqalernissaat suliareqqinneqassaaq kattuffiit susassaqartut peqatigalugit.

Aalisarnermut piniarnermut aammalu nunalerinermut inuussutissarsiutinut tapersiisarnerup aammalu taarsigassarsisitsiniartarnerup nutarsarneqarnera nanginneqassaaq sulissutigineqassaarlu aningaasat siunertap iluani kaaviiaartinneqartut tunngavigalugit erhvervsstøttepulje-mik pilersitsisoqarnissaa.

Suliffeqarneq

Nunatsinni suliffeqarnikkut iluarsaaqqinneq nanginneqassaaq siunissami sulisussat suliffissallu pisariaqartinneqartut naapertorlugit. Sulliviit pitsaasut avatangiisaallu peqqinnartut sulisitsisut sulisullu peqatigalugit aaqqissuunneqassapput.

Kommuninik iluarsaaqqinnermut atatillugu suliffeqarneq pillugu nuna tamakkerlugu aqut-sisoqarfik pilersinneqassaaq nakkutilliineq suliffissarsiuussisarnerlu ilanngullugit isumagi-sassanngorlugit.

Ineqarneq sanaartornerlu

Nunarput tamakkerlugu inissianik sanaartornermi ukiunut tulliuttunut tallimanut pilersaarusiortaler-nissaq piviusunngortinneqassaaq.

Innuttaasunut pisariaqartitsinerpaanut immikkut pisortanit inissialiortitsisoqassaaq.

Innuttaasut sapinngisamik amerlanerpaat najukkaminnik namminneq piginnittuusinnaanissaat siunertaralugu sulineq nanginneqassaaq, taamatuttaaq inissiat nalinginnaasumik attartortakkat iluarsartuunneqarnissaannut nutaanillu sanaartortitsinissamik siunertaqarluni sulisoqassaaq.

Suliariumannittussarsiuusisarneq pillugu inatsit pisariaqartumik naleqqussarneqasaaq, ilaatigut ilinniartuuteqartarnissamik piumasaqaatitalerlugu, sanaartornermilu pitsaassutikkut piumasaqaatit naleqqussarneqassallutik.

Sanaartornermi kommunit bloktilskud-inngorlugit aningaasaliiffigineqartalernissaat kommuninik iluarsaaqqinnermut atatillugu aqqutissiuunneqassaaq, sanaartornermilu ataqatigiissaarinermut aqutsisoqarfik pilersinneqassalluni.

Inissaqarniarnikkut innuttaasut pisortanit kiffartuunneqarnerat pitsanngorsarneqassaaq tassunga ilanngullugu A/S INI-p sullissinera naleqqussaqqinneqassaaq.

Angallannikkut aaqqissuusseqqineq

Nunatsinni nunatsinniit nunatsinnullu ilaasunik usinillu angallassinerup illoqarfiit nunaqarfiillu aningaasarsiornikkut ineriartorsinnaanerannik qulakkeerinnittussaq pilersinneqassaaq ataqati-giissaarisoqassallunilu.

Timmisartut atorlugit angallassinermi nunarput tamakkerlugu ilusilersuineq akikillisaanerlu naalakkersuisut ingerlateqqissavaat, innuttaasunik kiffartuussilluarnissaq siunertaralugu.

Umiarsuartigut ilaasunik angallassineq sinerissami ukiup ingerlaasaa naapertorlugu pisaria-qartitamut naleqqussarneqarnissaa Naalakkersuisut suliarissavaat.

Angallannikkut ajornartorsiutaalersartut aningorniarlugit naleqqussaasarnissaq Naalakkersuisut isumagissavaat.

Inuiattut pingaartitat (kultur)

Namminersulerniarnermi anersaakkut inuiattullu nukittorsarnissaq pingaartillugit naalakker-suisoqatigiit ukiuni tulliuttuni naammassiniagassanik aalajangersaassapput. Nunarsuarmioqatigiit akornanni naggueqatigiit Inuit ilisarnaataat Inuiaqatigiittullu kalaallisut kinaassuserput tamatumani aallaaviussapput.

Nunatsinni ilagiit aaqqissuussaanertik namminneq ilagiittut qullersarisatik ilagiillu sinniisaat peqatigalugit ilusilersussavaat, ilagiinnut Naalakkersuisoq suleqatigalugu.

Timersornikkut nunanut allanut nunattalu iluani unammisartoqarneq pisortat peqataaffigisaannik nukittorsarneqassaaq.

Kalaallisut oqaatsivut

Kalaallisut oqaatsivut, nunatsinni tunngaviupput tamatigullu Kalaallit Nunaanni pingaarnersaallutik oqaasiussapput. Oqaatsit pillugit politikki ersarissoq naalakkersuisut pilersissavaat.

Allaffissornikkut pisortat ingerlatsiviini tamani inuiaqatigiit pisariaqartitaannut naleqqussaaneq ingerlanneqassaaq ilaatigut makku siunertaralugit:

• Allaffissornikkut ingerlatsinerup annikillisaavigineqarnissaa

• Kalaallinik ilinniarsimasunik sulisoqarnerulernissaq

• Atorfinitsitsisarnermi piumasaqaatitigut naleqqussaaneq

• Sulisorisat kalaallisut oqaaseqanngitsut kalaallisut ilinniarnissaannut periarfissinnissaat.

Ilinniartitaaneq

Ilinniartitaanermi iluarsaaqqinneq naalakkersuisut ingerlateqqissavaat.

Meeqqat atuarfii, ilinniarfiit ingerlaqqiffiusut, inuussutissarsiutitigut ilinniarfiit, qaffasinnerusunut ilinniarfiit ilisimatusarfiillu allat tamaasa atorluarlugit inuit isumalluutit piginnaanngor-sarneqassapput inuiaqatigiit Kalaallit Nunaminni imminnut napatissinnaalerlutillu aqus-sinnaalersimasut pilersinniarlugit.

Atuarfitsialaap ingerlanerani anersaakkut pissutsit pingaartinneqassapput, soorlu: Inoqatinik ataqqinninneq assigiinngitsunillu isummersorsinnaanermik mianerinninneq, meeqqat allatulli pisinnaatitaaffeqarnerat aamma kinguaariit susassareqatigiinnerat.

Meeqqeriveqarneq atuarfitsialammut atasumik aaqqissuuteqqinneqassaaq, meeqqeriveqarnerup nu-taamik aaqqissuunneranut atasumik meeqqanik paaqqinnittarfinnut akiliutigineqartartut naleqqussarneqassapput atuisunut oqilisaassiffiusumik.

Piniartut aalisartullu pisariaqartitaminnut ilinniartitaasalernissaat suliarineqartoq naalakkersuisut naammassiniarpaat.

Kalaallisuinnaq oqaasillit inuutissarsiutitigut allatigullu ilinniartitaasalernissaat piviusun-ngortinniarlugu ilinniutit pisariaqartinneqartut kalaallisuunngortinneqarnissaat naalakkersuisut piviusunngortissavaat.

Isumaginninneq peqqissuserlu

Naalakkersuisooqatigiit ukiut tulliuttut ingerlanerini inuit atugarisaasigut malunnaatilimmik pitsanngorsaaniarput, minnerunngitsumik meeqqat, utoqqaat, innorluutillit innarluuteqalersimasullu atugarisaat eqqarsaatigalugit.

Peqqissuseq pillugu suliniutit innuttaasut peqatigalugit ingerlanneqassapput, peqqissusermik siuarsaanissaq, nappaatinik pitsaaliuinissaq pinaveersaartitsinerlu kommunit suleqatigalugit aaqqissuuteqqinneqassapput.

Tarnimikkut napparsimasunut nunatsinni katsorsaanissamut periarfissat annertusaaffigineqassapput.

Tamatumunnga ilanngullugu imigassamik ikiaroornartunik kinguaassiuutitigullu atornerlugaasimasunut katsorsartinnissamut periarfissat kommunit suleqatigalugit pitsaanerulersinneqassapput.

Innorluutillit innarluuteqalersimasullu nunaminni sullinneqartarnissaat aamma inuiaqatigiit pisinnaatitaaffiinut naapertuuttumik isumagineqarnissaat naalakersuisut suliarissavaat.

Naalakkersuisut anguniarpaat Nunatsinni ataatsimoortumik ilaqutariinnut politikkip erseqqissup pilersinnissaa, makkulu ilanngullugit suliarineqassapput:

• Ilaqutariinnut højskolertitsisarnerup annertusarnissaa.

• Ilaqutariinnut ikorfartuiffinnik kommunini periarfissiisoqassasoq, angajoqqaajulluarnissamut ilinniartitsisarnerit ilanngullugit ingerlanneqarsinnaatillugit.

Meeqqat naligiinnerusumik atugaqalernissaat siunertaralugu Naalakkersuisut makku suliarissavaat:

• Erninermut atatillugu sulinngiffeqartarneq pisariaqartutigut kattuffiit suleqatigalugit naleqqussaqqinneqassaaq.

• Angajoqqaat meeqqaminnik sumiginnaasarnerat akiorniarlugu naalakkersuisut sakkortusisamik suliniuteqarniarput, qanoq iliuusissallu pilersaarusiussallugit.

• Meeqqat tapiisa isertitaqqortussuseq naapertorlugu ingerlanneqartut nalilersuislluarnikkut kommunit kattuffiillu peqatigalugit naleqqussarneqassapput.

• Ukioq atuarfiusoq 2008-2009-ip aallartinneraniit Nunatsinni meeqqat atuartut 9. klassemiit qummut tamarmik atuartuunersiuteqalernissamut periarfissinnissaat naalakkersuisut sulia-rissavaat.

• Meeqqat atuarfianni atuartut nerisaqartinneqartalernissaat kommunit Naalakkersuisullu isumaqatigiissutigissavaat.

• Nunatsinni meeqqat tamarmik 18-niilissamik tungaanut ukiumut 1000 kr.-nimik ileqqaartin-neqartalernerat aallartereersoq ingerlateqqinneqassaaq.

Suliassat qulaani taaneqartut qinigaaffiup iluani qaqugukkut pivusunngortinneqarnissaat Naalakkersuisut pilersaarusiussavaat.

Kommunit Nunatta namminersulernissaanut aaqqissugaanikkut ilusilersuineq kommuninillu iluarsaaqqinneq naalakkersuisut ingerlateqqinniarpaat kommunillu kattuffiat suleqatigalugu piviusunngortillugu.

Kommunerujussuarni suleqatigiilluarnissaq anguniarlugu naalakkersuisut aqqutissiuussissapput.

Kommunerujussuanngortitsineq aamma makkununnga sunniuteqassaaq:

• Inuiaqatigiit aaqqissugaanerata allanngortitaanera.

• Inuussutissarsiornikkut ineriartornermut akilersinnaasumut tunngaviussalluni.

• Innuttaasut ataatsimut isigalugit atugarisaasa oqimaaqatigiinnerusumik agguarlugillu ineriartortinnissaannut.

Nunaqarfiit isorliunerusullu

Isorliunerusuni nunaqarfinnilu periarfissanik siuarsaaneq naleqqussaanerlu ilisimasanik katersuiffiit aammalu ineriartortitsinermut aningaasalersueriaatsit nutaat pilersinnissaat Naalakkersuisut kommunit peqatigalugit anguniassavaat.

Nunaqarfinni nammineq illuliortarnerup pisariaqartitsinermut naleqqussakkamik ingerlateqqinnissaa Naalakkersuisut sulissutigissavaat.

Naalakkersuisut suleqatigiissitaliussapput makkuninnga suliaqartussanik:

• Akit nutaat atuutilernerisigut eqqugaanerluttut oqilisaassiffigineqarnissaat, tassungalu ilanngullugu Nukissiorfiit nutaamik aaqqissuussiffigineqarnissaat.

• Allaffissornikkut ingerlatsinermi pisariillisaanissaq, inuiaqatigiillu pisariaqartitaannut naleqartitaannullu naleqqussaanissaq, Kalaallinik ilinniarsimasunik sulisoqarnerulernissaq, oqaatsittalu atorneqarnerulernissaat.

• Suliffeqarfiit Namminersornerullutik oqartussat ataanniittut iluaqutaasumik sinerissamut nuunneqarsinnaasut nuunneqarnissaat.

• Namminersornerullutik oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaannik namminersortunngorsaanermi

periusissatigut tunngavissat pilersinnissaat, peqqissaartumik paaseqatigiiffiusumillu suliat ingerlanneqartarnissaannik qulakkeerinnittumik.

Innuttaasut paasissutissinneqartarnerat

Kalaallit Nunatsinni innuttaasunik pisortatigoortumik paasissutissiisarnerit paasisitsiniaasarnerillu pitsaanerulersinniarlugit Namminersornerusut ingerlaannartumik suliaqalissapput.

Naalakkersuinikkut suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut manna atsiorneqarnerminiit ingerlannar-tumik atuutilerpoq.

Nuuk, 1. maj 2007

Hans Enoksen Finn Karlsen

Siumut Atassut

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat