Avatangiisit

COP21 Naalagaaffiit Peqatigiit ataatsimeersuartisinissaanut nalunngisariaqakkatit

Naalagaaffiit Peqatigiit aaqqisugaannik silap pissusiata allanngoriartornera pillugu Parisimi ataatsimeersuartoqalerpoq. 21-issaat nunat ilaasortaatitallit ataatsimoorlutik silap pissusia pillugu naapittussanngorput.
Sikuiuitsoq avannarleq 1979-imit 2014-imut taama aassimavoq. Assi © : mundaneum.org
Allattoq Ane-Marie Petersen
novembarip 23-at 2015 16:17

Silap pissusiata allanngoriartornerata tamatta sunnertarpaatigut. Silallu kissatsikkiartornerata kingunerisaanik inuit 600.000-it 1996-imiit ulloq manna tikillugu inuunerannik naleqarsimavoq. Naalagaaffiit Peqatigiit taama nalunaarsuisimapput. Silap pissusiata allanngoriartornera CO2-mik aniatitsivallaarnermit kinguneqartoq ilisimatuut oqaatigisarpaat tamannalu akiorniarlugu Naalagaaffiit Peqatigiit ataatsimeersuartitsisarput.

 

COP21

COP21 tuluit oqaasiannit naalisagaavoq, “Conference of Parties”. Kalaallisuunngorlugu “Silap pissusia pillugu ataatsimeersuarneq”.

COP21-p siunertaa tassaavoq silap kissatsikkiartornerata kingunipiluisa pinaveersaartinniarlugit aaqqiissutissanik ujartuineq. Nunanillu tamanit aallartitat ukiut tamaasa isumaqatigiissusiortarput qanoq ililluni kingunipiluutit akiorneqarsinnaanersut.

Ukioq mannalu isumaqatigiissutaasussaq tassaavoq silarsuarmut tamarmut atuuttussamik inatsisitut atsioqatigiittoqassasoq, silallu pissusiata allanngoriartorneranut  atatillugu silaannaap annerpaamik 2 gradinik kissakkiartornissaa anguniagaalluni.

 

Gassit silaannarmik kissakkiartortitsisartut

COP21 pillugu paasissutissat.

 

  • Novembarip 30-anit decembarip aqqarnanut ingerlanneqassaaq.
  • 1.2 milliadit koruuninik missaanik aningaasartuutaassaaq
  • Nunanit 195-init 50.000 sinnerlugit peqataasoqassaaq
  • Ataatsimeersuarneq siulleq 1994-simi pivoq. Maannalu 21-issaat ingerlanneqarluni.

 

CO2 – kuldioxid - silaannarmik kissakkiartortitsisarpoq. Tanna nunarsuarmik qipittut assersuunneqarsinnaavoq tassa imatut paasillugu Nunarsuup kiak pilersitaa avataarsuanut siammarsinnaanani. Tamaasillunilu silaannaq kissaakkiartupiloortillugu.
CO2 tassaavoq qisunnik, aamarsuarnnik uuliamilluunniit ikikkaanikkut pinngortartoq. Uumasulli aamma nissaattarnermikkut nilertarnermikkullu gassimik silaannarmik kissatsikkiartortitsisumik pilersitsisarput.
Taamaanneratalu kinguneraa sikuiuitsut avannarliup kujalliullu akkiartupiloorneri, ukiut 30-t kingulliit ingerlaneranni arajutsineqarsinnaanngitsumik malunniuteqarsimasut. Erngullu qummut killinga qaffakkiartulersimalluni. Ulussaarsuit, anorersuit kaavittuliortut, qarsutsinerit, panernersuillu ilaatigut CO2-p annertuallaartup nassatarai.
 
Siorna ataatsimeersuarneq Perup illoqarfiisa pingaarnersaanni Limami ingerlanneqarpoq, tassanilu siunniunneqarluni silap pissusia pillugu Parisimi isumaqatigiissuteqartoqassasoq. Ilaatigut silaannaap kissatsikkiartornerata unikaallatsinniarnissaanut nunat tamarmik immikkut pilersaarummik tunniussaqarnissaat nunat aallartitaasa atsioqatigiissutigaat.

Aamma atuaruk

Politiit ullormut nalunaarusiaat: Tillinniartoqarlunilu tillinniariaraluartoqarpoq