Naalagaaffeqatigiit Ishøjimi katersugaasivimmi Arkenimi ataatsimiinnerat naammassivoq
Naammi EU-p Savalimmiormiunik pillaanerat aallartereeraluartoq, Danmarkillu IWC-mi ilaasortaanerat nalorninartorsiorfiugaluartoq naalagaaffeqatigiinneq ajornartorsiorfiunngitsuusoq nunat pingasut siuttuisa oqaatigaat. Sunami isumaqatigiinngissutigineqartoq nalunngikkaanni isumaqatigiinnginneq ajornartorsiutaanngilaq, Aleqa Hammond oqarpoq.
IWC-mummi ilaasortaanermut tunngasoq Danmarkip Nunattalu akornanni isumaqatigiinngissutaasut ilagaat. Tassa IWC-p Nunattalu akornanni arfattassiissutissat isumaqatigiissutigisinnaanngiinnassappatigit Danmark arfanniarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmiit ilaasortaajunnaarnissartik oqaatigereerpaat.
- Nungusaataanngitsumik piniarsinnaanerup aqqani IWC-p malittarisassaanik paasinnittaaseq Danmarkip Kalaalit Nunaatalu akornanni assigiinngitsumik paasinnittaaseqartoqarpoq. Tamannali pillugu Danmarkip Kalaallillu Nunaata akunnerminni oqaloqatigiissutigissagaat isumaqatigiissutigaarput, ukiarulu Kalaallit Nunaanni ataatsimeersuartoqassaaq, tassa IWC –ginnaq pillugu oqaloqatigiissalluta. Aaamma ataatsimeersuarnerup nalaani alloriarnerit sorliit tullinnguutissanersut isumaqatigiisutigissavarput, Danmarkillu IWC-miit aninissaa aatsaat ataatsimeersuareerutta isummerfigineqassasoq isumaqatigiissutigalutigu, Aleqa Hammond knr.gl-imut oqarpoq.
Asulu EU-p – tassa Danmarki akuulluni – Savalimmiormiut ammassassuarnik avaleraqqortuunillu imminnut pisassippallaarsorinnittoqarneranut atatillugu pillaatissiilluni EU-mut tuniseqqusiunnaarlutik mattussinerat ippassaq atuutsinneqalersoq. Pissutsillumi tamakkorpiaat ataatsimiinnerup nalaani Savalimmiormiunit pingaartinneqaqaaq, Lagmandilli, Kaj Leo Holm Johannesenip isumalluarnartoqartippaa:
- Matu matuneqaraangat matut allat ammarneqarnerinik kinguneqarajuttarpoq. Islandimiummi Kalaallillu Savalimmiormiunik tapersersuinertik ersertereerpaat, aalisarnermullu tungatillugu Atlantikullu avannaamioqatigiit ataatsimoorfigiligassaanik pilersitsitsisoqarnissaa ammaanneqariaannanngorluni.
Aamma naalagaaffeqatigiit attatiinnarneqarnissaa Ministeriunerup ilungersuussuaarniarlugu siunniutereersimanerarpaa:
- Naalagaaffeqatigiinnerput suli ukiorpassuarni attatiinnarneqarnissaa neriuutigaara. Isumagami malillugu naalagaaffeqatigiit pingasuusugut ataatsimoorutta nukittunerujuartussaammata attatiinnarneqarnissaa ilungersuussuaarniarpara. Oqaatsitigummi, kultooritsigut, ilaqutariinnikkullu ataqatigiissuteqarnerput kisimi pinngilara, tassami siunissami ataqatigiinnerulluta ingerlasinnaagutta suli nukittunerulersinnaavugut, Helle Thorning-Schmidt knr.gl-imut oqarpoq.
