Naak qineqqusaartut assingi? Folketingimut qineqqusaarneq takussaannginnerusoq

Qineqqusaartut assingi aqquserngit teqeqquisa nalaanni nivinngasut danskit qinersileraangata ilisarnaataakkajunnerpaasarput.  

Pingaartumik Folketingimut qineqqusaartoqartillugu, qinersiseqarluarnissaq anguniartillugu.

Qinersisartut atermik kiinnamillu takusaqaqattaarunik qinersivimmi taaneqarnissaq ilimanaateqarnerulertarpoq.

Kasper M. Hansen, Københavnip Universitetiani naalagaaffiit pillugit ilisimatuussutsimi professori, qinersisarnerit ileqqunillu allannguiniarnerit pillugit ilisimatusartoq, taama oqaluttuarpoq.

- Ullaat tamaasa tassani nivingasut takuneqartuarput. Avaqqunneqarsinnaanngillat. Qinersivimmiileraanni ateq ilisarineqartarlunilu eqqaaneqartarpoq, qinersisarneq pillugu ilisimatusartoq oqarpoq.

Tamatuma saniatigut politikerit aamma qinersineq ajortunut, ullaat tamaasa suliffimminnut ingerlaarnerini qinersineq periarfissallu pillugit taamaaliornikkut ilisaritittartut, taanna oqaluttuarpoq.

- Qinersisoqalernera eqqaasarpaat aqqillu takujuakkatik eqqaamasarpaat.

Nunatsinnili pissutsit allaanerupput – pingaartumik Folketingimut qinersisoqartillugu, naak malittarisassat allaanerunngikkaluartut.

KNR-ip Kasper M. Hansen nunarpullu pillugu ilisimasalik tamanna pillugu eqqartueqatigaa.

Danmarkimit isumaqartinneqannginnerusoq

Kommuneqarfik Sermersuumi qullersuit innaallagissanullu napparutit Nukissiorfinnit pigineqarput, qineqqusaarnermullu atatillugu, illuni inuinnarnit pigineqanngitsuni, nivinngaassuinermi najoqqutassat Nukissiorfinniit aalajangersarneqartarput. 

Taakkua partiinut tamanut saaffiginnissimallutik najoqqutasiarlu nittartakkaminni nittarsaassimallugu oqaluttuarput.

Ukioq mannali qineqqusaartut assingi pillugit saaffigineqarsimanngillat.

Inuit siorna qinersisoqarnerani amerlanerusut peqataanerat maluginiarpaat - tamannalu illoqarfiit pingaarnersaanni takuneqarsinnaasimasoq oqarput.

Nuummili ullumikkut angalaaraanni allagartaq ataasiinnarluunniit takuneqarsinnaanngilaq.

Maannamut taamaappoq.

Ulrik Pram Gad, Dansk Institut for Internationale Studierimi (DIIS) issittumi politikkimik ilisimatusartoq, Folketingimut qinersinerit Inatsisartunut qinersinertulli nunatsinni pingaaruteqartiginngitsut oqaluttuarpoq.

Partiinut, politikerinut qinersisartunullu.

Qinersinermik ilisimatusartup Kasper M. Hansenip tamanna aamma erseqqissarpaa.

Folketingimut qinersinermi nunatsinni taasiartortut Danmarkimit ikinnerujussuusarput.

Amerlanertigut 47 procentit missaanniittarput, Danmarkimi 80 procentinit amerlanerusarlutik.

- Tamanna danskit qinersinerannik ilaanni isigineqartartumut soqutiginnittoqassusaanut tunngassuteqarunarpoq, Kasper M. Hansen oqarpoq.

Kingusinnerusukkut aallartittartoq

Soqutiginnittukinnerunera qineqqusaarnermut suliaqarnermut aamma kinguarsaataasartoq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

- Folketingimut qineqqusaartut allattorsimaffiisa inissinnissaat pingaarnerpaajutinneqanngilaq. Qineqqusaartitsileraannilu assiliisittoqartariaqarpoq, allagartarsuaq ilusilersorneqartariaqarpoq, assilianngorlugu anillatsinneqartariaqarpoq, Nuummut nassiunneqartariaqarpoq sineriammullu nassiussisoqartariaqarluni, DIIS-imi ilisimatooq oqarpoq.

Ilisimatusartup oqarnera naapertorlugu Inatsisartunut qinersinermut piareersartoqarneratulli Folketingimut qinersinissamut piareersartoqarsimanngilaq, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Qinersineruvoq pingaarutilik.

- Qinersinissaq suaarutigineqarmat kikkut qinigassanngortissanersut suli inissinneqanngilaq, taamaattumik suliaqarniarneq arriippoq, taanna oqarpoq.

Danmarkimi partiit qinigassanngortittut allattorsimaffii qinersisoqarnissaa sioqqullugu piareersartarpaat.

Nunatsinnili qinersinerup suaarutigineqareernerata kingorna sapaatit-akunneri arlallit qaangiukkaangata qinigassanngortittut aatsaat saqqummiunneqartarput.

- Kalaallit partiivinut taama pingaaruteqartigisimagunanngilaq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

Nunap isikkua allaasoq

Nunap isorartunera Kasper M. Hansenip qinigassanngortittut assingisa nivingartiterneqarsimannginnerannut peqqutaaqataanerarpaa.

Nunatsinni qinersinissamut allagartanik ullut 14-it ingerlanerinnaani nivinngaassuereertoqarsimanissaa takorlooruminaappoq. Isorartussutsit pissutigalugit tamanna ajornakusoortorujussuusoq, taanna oqarpoq.

Partiillu aaqqissuussaanerat inuinnaallu anguniagaqarlutik suleqatigiinnerat Danmarkimit allaanerulluinnarnera erseqqissarpaa — aaqqissuussaaneq piorsarsimassuserlu eqqarsaatigalugit.

Danmarkimi qineqqusaartut assingi nivinngaassuiffissanut pitsaanerpaanut nivinngarniarneqapallattarput.

Nunatsinni illoqarfiit nunaqarfiillu imminnut ungasinnerat pissutigalugit partiimut taamatut akuliunneq ajornakusoorsinnaavoq.

Inuttut ataasiakkaatut taaguunneqarniarluni sukataarnissaq

Nunatsinni ilaasortat marluk qinerneqassapput, taakkulu marluk ukioq manna pingaaruteqassapput.

Kikkut qinigaassanersut inuit ataasiakkaat taaguunneqarnerisa aalajangeratarsinnaagaat, Kasper M. Hansen oqarpoq.

Taamaattumik kalaallit politikerii qinigassanngortittut assinginik nivinngaanermikkut maluginiarneqarnerusinnaasut, taanna isumaqarpoq.

- Qineqqusaartoq pikkorissoq assiminik qineqqusaarutiminik nivinngaassuillunilu, inoqatinut attaveqaatini malunnaateqarlunilu tusagassiuutitigut sammineqarluaruni qinigaanissaa periarfissatsialaassaaq, qinersinermik ilisimatusartoq oqarpoq.

Qineqqusaarnermi partiit allattorsimaffiini allannguuterujussuaqartarpoq, partiilli akornanni allannguuteqartoqarpiarneq ajorluni.

Taamaattumik taassuma oqarnera naapertorlugu kikkut issiavinnik marlunnik taakkuninnga pissarsissanersut pillugu unammillernersuaqalerpoq.

- Tassanerpiaq assit qineqqusaarutit pingaaruteqarluinnarput.

Pingaarutilippassuit

Qinerneqartussat marluk pingaaruteqarneri qinerneqarnerunissamik isumaqanngilaq.

Tamannalu qinersinissap nunatsinnut qanoq pingaaruteqartigilersinnaaneranik pissanganartigilernissaanillu erseqqissaavoq.

Folketingimut qineqqusaarnermi matumani pingaaruteqartorpassuaqarnerusoq, taanna oqarpoq.

- Pissutsini makkunani naalagaaffinngornissaq pillugu oqallinnerup sammineqarnerulernerani USA-mullu attaveqarnerup annertusiartornerani pingaarutillit amerlaqaat. Tamassuma kalaallinut Folketingimi ilaasortassanik eqqortunik qinerserusulersitsinissaa neriunarpoq, Kasper M. Hansen oqarpoq.

Folketingimi ilaasortaaneq pingaaruteqartuusoq oqarpoq, 'Folketingimillu maannamut ilaasortaasut marluk danskit tusagassiiviinit maluginiarneqarluarsimasut' tikkuarpaa.

- Tusaakulasarpavut, nunattalu oqaluuserineqarnissaanut suliniuteqangaarsimapput.

- Naak isaasalerlugu marluinnaagaluartut, amerlassutsiminnit pingaaruteqarnerungaarput, taanna oqarpoq. Taamaattumik qinersisartut kissaatigisaannik Kalaallit Nunaata ilaasortaqarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq. - Taakkununngami apeqqut una tusarusullugu saaffiginnittoqartarpoq: Apeqqutit taakku Kalaallit Nunaata qanoq isumaqarfigai?