Múte B. Egedep Danmarkimut isumaqatigiissut nuannaarutigigaa: - Ukiuni arlaqalersuni anguniagaavoq

Kalaallinut Danmarkimi peqqissartunut aningaasartuutit danskit naalagaaffiata akilertalissavai. Danskit naalagaaffiata nunatsinni ineriartorneq akisussaaffigaa, aatsaalli massakkut peqataanissaanut tunngaviliisoqartoq, aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Múte B. Egede oqarpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

februaarip 10-at 2026 13:03

Nutserisoq Connie Fontain, Medea Olsen

Kalaallit Danmarkimut peqqissariartortinneqartut pillugit aningaasartuutit danskit naalagaaffiannit akilerneqartalernissaat politikikkut ukiorpassuarni kissaatigineqarpoq.

Tamannami 2023-mi oqaluuserineqartuni aamma ilaavoq, taamani peqqissutsimut naalakkersuisuusup, Mimi Karlsenip (IA) Danmarkip akiligassamik tigusinissaa noqqaassutigaa.

Maanna ukiut pingasut qaangiuttut iluatsippoq. Aningaasaqarnermut naalakkersuisup, Múte B. Egedep (IA) taassuma danskip suleqataata Nicolai Wammenip isumaqatigiissutip ilaa akiligassamik millionippassuarnik naleqartup akiliisussanik nikisitsinissamut qulakkeerisussaq ataasinngormat atsiorpaat.

- Ukiorpassuarni taanna anguniarneqarneqarpoq nunatsinninngaanniit ilaatigut aamma folketingimi qineqqusaarnermi kingullermut, qineqqusaarutigineqarluni ilaatigut oqariartuutigineqartarsimalluni partiinit arlalinninngaanniit, Múte B. Egede oqarpoq, taassumalu isumaqatigiissuteqartoqarnera nuannaarutigaa.

ANINGAASAT IMA AGGUATAARNEQARPUT

Danskit napparsimmavissuini kalaallinut peqqissartunut, Danmarkip maannamiit akilertaligassaanut 185 millionit koruunit immikkoortinneqarput.
Ataatsimut katillugit aningaasartuutaasinnaasut sinnerneqaratarsinnaanissaanut 15 millionit koruunit aamma immikkoortinneqarput.
Aamma 10 millionit koruunit 2026-mut immikkoortinneqarput, Kalaallit Nunaannilu peqqinnissaqarfinni sulisoqarnerulernissaanut ukiumut 15 millionit koruunit 2027-miit 2029-mut immikkoortinneqarput.
Danmarkip immikkoortitai Kalaallit Nunaanni 2026-miit 2029-mut suliniutinut aningaasaliinernullu, aningaasat tunngaviusumik isumaqatigiissutip 1,6 milliardit koruuniusut ilaaneerput.

Allisiguk

Kalaallit danskit napparsimmaviini peqqissarneqarnissaannut 200 millionit koruunit immikkoortinneqarput. Aningaasat ilaat nunatsinni danskit nakorsat peqqissaasullu amerlanerulernissaat pillugu Danmarkimi nunap immikkoortuisa kalaallillu peqqinnissaqarfiisa akornanni aaqqiissutissiortoqarnissaanik qulakkeerinissamut aamma atorneqassapput.

- Ukiorpassuarni suliarisinnaanngisagut Qallunaat Nunaannut peqqissariartortittarpagut, tamannalu politikikkut massakkut ukiuni arlaqalersuni aningaasartuutit danskit naalagaaffiata massakkut matussusertarsinnaagai isumaqartoqarpoq, Múte B. Egede oqarpoq.

Nunatta peqqinnissaqarfik 1992-imi januaarimi akisussaaffigilerpaa.

Danmarkimut peqqissariartortut arlaqartut

Københavnimi Kalaallit Illuutaata nunatsinnut Danmarkimut peqqissariartortinneqartut suli amerliartortut maluginiarpaa. Illuutip pisortaata, Birtha Biancop oqarnera naapertorlugu peqqissartut illuat ulikkaaqqagajuppoq.

Taassuma tamanna KNR-imut januaarimi oqaatigaa.

Tamanna Namminersorlutik Oqartussat Rigshospitalimi peqqissartut inaanni kalaallinut peqqissariartortunut inissaqartitsiniarlutik ineeqqanik 15-inik attartornerannik ilaatigut kinguneqarpoq.

Aamma atuarukNunami kalaallinut peqqissartunut aningaasartuutit Danmarkip akilertalissagai

Naak Danmarkip nakorsiartunut aningaasatigut akisussaaffimmik manna tigusinera aningaasanut missingersuusiamut iluaqutaagaluartoq, isumaqatigiissutip immikkoortortaa nakorsiartut katsorsarneqarluarnissaannik qulakkeerinninnermut siullertut tunngassuteqartoq, Múte B. Egede oqarpoq.

- Tassaniimmat nunatsinninngaanniit soqutigisarput annerpaarpaaq innuttaasut toqqissisimasumik peqqinnissaqarfitsinninngaanniit neqeroorfigineqarsinnaassasut nunatsinni suliarineqarsinnaanngippata Qallunaat Nunaanni suliarineqarsinnaassasut.

Múte B. Egede, naalakkersuisut taamatut isumaqatigiissuteqarnerminni Danmarkimut pituttornerulersinnaappat?

- Taamatut oqartoqarsinnaavoq, taamaattorli isumaqarpunga isumaqatigiissuteqarnikkut imatut tunngavissinniagarput pingaarnerpaaq tassaasoq nunatsinni aningaasaqarnikkut imminut napatilernissatsinnut toqqammaviit annertusarnissaannut annertusarnerisalu nalaanni danskit naalagaaffiata peqataanissaa, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Taamaaliornermigut massakkut tunngavilerneqarpoq, aamma aappaattut maluginiagassaavoq danskit naalagaaffiata ukiorpassuarni ineriartortitassamitut akisussaaffigisimasai pisussaaffigisimasaasalu matussuserneqarlutik kiisami peqataaffigineqarlutik ineriartortinneqarnissaanut suleqatigiittoqarsinnaanera massakkut tunngavilerneqarmat, taanna oqarpoq.

Alloriarnerit siulliit

Peqqinnissaqarfimmut tapersiinerup saniatigut, Múte B. Egedep Nicolai Wammenillu sanaartornissamut isumaqatigiissutit marluk, killiliussamik isumaqatigiissummut naalakkersuisut siulittaasuata, Jens-Frederik Nielsenip (D), danskillu ministeriunerata, Mette Frederiksenip septembarimi ukioq kingulleq isumaqatigiissutaannut ilanngunneqarnikut, eqqartorpaat.

Ittoqqortoormiini nunap immikkoortuani nutaamik mittarfiliortoqarnissaa Qaqortumilu immami itisuumi umiarsualiviliortoqarnissaa ilaatigut isumaqatigiissutigineqarpoq.

Suliniutilli siullertut misissueqqaarfigineqassapput, innuttaasut sakkutooqarfiullu pisariaqartitaat misissorneqassallutik. Qaqugu misissuisoqassanersoq Múte B. Egedep maannangaaq oqaatigisinnaanngilaa.

- Taamaattorli aningaasartaasa sulisilernissaat, pilersaarusioreernerminngaanniillu pilersitsinissamut ikaarsaartoqarsinnaanissaanut massakkut tunngavissat siulliit alloriarfigineqarput, taanna oqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.