MSC-mik nalunaaqutsersuineq Nunatsinni piviusunngungajalerpoq
MSC-mik nalunaaqutsersuinissamut piumasaqaatit malinneqalernissaat, aalisarnermik Nunatsinni sulialinnit pingaartinneqarlutillu ataqqineqartorujussuusut, Henrik Leth oqarpoq. Piumasaqaatit Naalakkersuisunit aamma malinniarneqartut, taassuma oqaatigaa.
Aalisakkat nioqqutiginiarneqartut MSC-mik nalunaaqutsersorneqarsimanissaat pingaaruteqarpoq, inuussutissalerinermi atuisunillu assersuutigalugu Europami pingaartinneqarmata.
Piujuaannartitsinissaq, avatangiisinillu mianerinnilluni nioqqutissiortoqarsimanera, MSC-mik nalunaaqutsersuinikkut takutinneqartarpoq, Henrik Lethilu aperaarput raajat tunisassiarineqartut MSC-mik nalunaaqutsersorneqarsimanissaannut suliaq sumut killinnersoq:
- MSC-mik nalunaaqutsersuinissaq pillugu naliliisussat apeqquteqaataat kingulliit akeqqammerpagut. Ippassaq akivagut, sivitsorianngitsorlu akineqarnissarput neriuutigaara, Henrik Leth oqarpoq.
Raajat MSC-mik nalunaqutsersorneqarnissaat pillugu suliaq ukiut pingasut matuma siornatigut aallartippoq, Henrik Lethilli oqaatigisinnaannginnerarpaa qaqugu naammassineqarsinnaassanersoq, ilimagaali qaammatit marluk ingerlaneranni naammassineqarsinnaassasoq.
Kikkummiukua raajanik MSC-mik nalunaaqutsersorsimasunik pisisartut? Henrik Leth ima akivoq:
- Aalisakkat MSC-mik nalunaaqutsersorneqarsimanngitsut EU-mi nioqqutigineqarsinnaannginnissaat EU-p aalajangerneq ajorpaa. Aalajangiisartut tassaapput pisisartut. Politikkikkut aalajangerneqarani pisisartunit tamanna aalajangerneqartarpoq, Henrik Leth oqarpoq.
Tunisassiat MSC-mik nalunaaqutsersorneqassappata pointilersorneqarsimassapput, amerlanerpaamik 100 pointinik pissarsisoqarsinnaalluni, ikinnerpaamillu 80-inik pissarsisimanissaq piumasaqaataalluni.
Tunisassiat MSC-mik nalunaaqutsersorneqarsimasut Nunatsinniit ungasinngitsukkut nioqqutigineqarsinnaalernissaat, Sustainable Fisheries Greenlandip siulittaasuata, Henrik Lethip ilimagaa.
