Misissuineq nutaaq: Inuusuttut ilisimasakipput, naalagaaffeqatigiinnerli taperserpaat

Naalagaaffeqatigiinneq pillugu ilisimasanik katataaqqapput – pingaartumik danskit inuusuttut. Taamaakkaluartorli nunatsinni Danmarkimi Savalimmiunilu inuusuttut nunani pingasuni naalagaaffeqatigiinnerup pitsanngorsarnissaa kissaatigaat.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

septembarip 26-at 2024 07:35

Danskit inuusuttut nunarput Savalimmiullu pillugit ilisimasaat suli annikipput.

Dansk Ungdoms Fællesrådip nalunaarusiarititaani nutaami atuarneqarsinnaavoq. Nalunaarusiami Danmarkimi, nunatsinni Savalimmiunilu inuusuttut imminnut naalagaaffeqatigiinnermullu qanoq ilisimasaqartigineranik apersorneqarlutillu naalagaaffeqatigiinnermik siunissami qanoq attasserusutsiginerannik aperineqarput.

Nunatsinni Savalimmiunilu inuusuttut Danmark naalagaaffeqatigiinnerlu pillugit ilinniartinneqartut Danmarkimi ilisimasat killeqangaatsiarput.

Danskit inuusuttut 1000-t missaanniittut misissuinermi aperineqartut affaat sinnerlugit naalagaaffeqatigiinneq pillugu ilinniartinneqanngisaannarsimanngikkunik ataasiaannarlutik ilinniartinneqarnikuupput.

Taamalu amerlatigineri Dansk Ungdoms Fællesrådip siulittaasuata, Christine Ravn Lundip tupaallaatigaa.

- Danmarkip Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu tunngatillugu taama ilisimasaqanngitsiginera uggornarpoq. Kinguaariit ilisimasaqarnerusut takutikkusunneruakka. Kisianni aamma inuusuttut taama amerlatigisut nunat akimorlugit naalagaaffeqatigiinnerlu pillugit ilisimasaqarnerulerusunnerat aamma nuannerpoq, 29-nik ukiulik, Christine Ravn Lund oqarpoq.

Inuusuttut naalagaaffeqatigiit akimorlugit ilisimasaat qanorlu imminnut isumaqarfiginerat

Dansk Ungdoms Fællesrådip kalaallit savalimmiormiullu inuusuttunut suliniaqatigiiffii peqatigalugit misissuineq aallartippaa.
Inuusuttut 18-init 28-nut ukiullit misissuinermi peqataasut tassaapput danskit 1014-it, kalaallit 318-it savalimmiormiullu 222-t.
Misissuineq apersuinermik misissuinerullunilu eqimattanik aallaaveqartunik oqaloqatigiinnertaqarpoq.

Imminnut ilisimasaqarfiginerat

Danskit inuusuttut 56 procentiisa naalagaaffeqatigiinneq pillugu ilinniartinneqarsimanngisaannarlutik imaluunniit ataasiaannarlutik ilinniartinneqarsimallutik oqaatigaat.
Savalimmiormiut inuusuttortaanni allaaneruvoq, 80 procentii naalagaaffeqatigiinneq pillugu ilinniartinneqarsimapput. Kalaallillu inuusuttunut tamanna 70 procentiulluni.
Danskit inuusuttut 83 procentiisa naalagaaffeqatigiinneq nunallu pingasut pillugit ilisimasaqarnissaq pingaaruteqarsoraat.Nunatsinni kisitsit 83 procentimiippoq, savalimmiormiullu inuusuttortaanni tamanna 87 procentimiilluni.

Imminnut isumaqaqatigiinerat

Danskit inuusuttut amerlanerpaartaasa Kalaallit Nunaat Savalimmiullu tusagassiuutitigut qanoq saqqummiunneqartarnera pitsaasumik takorluugaqarfigaat. 48 procentiisa Kalaallit Nunaat pitsaasumik takorlooraat 54 procentiisa Savalimmiut pitsaasumik takorloorpaat.
Savalimmiormiut inuusuttut Danmark pitsaasumik takorloorpaat, 7 procentiisalu pitsaanngitsumik. 16 procentiisa Kalaallit Nunaat pitsaasumik takorlooraat, 47 procentiisalu pitsaanngitsumik takorloorlugu.
Kalaallit inuusuttut Danmark pitsaasumik pitsaanngitsumilluunniit takorloorneraat aperigaanni 20 procentiisa pitsaanngitsumik takorloorpaat. Ikittuinnaallu Savalimmiut pitsaanngitsumik takorlooraat 22 procentiisa pitsaasumik takorloorpaat.

Ataatsimoorneq

Danskit inuusuttut 71 procentii Kalaallit Nunaannut ataqatigiinnermik misiginngillat, 66 procentiilu Savalimmiunut ataqtigiinnermik misiginatik.
Savalimmiuni allaaneruvoq, 62 procentii Kalaallit Nuanannut ataqatigiinnermik misigisimasut 56 procentii Danmarkimut ataqatigiinnermik misigisimapput.
Nunatsinni inuusuttut 21 procentii Savalimmiunut ataatsimoornermik misigisimapput, 47 procentiilu Danmarkimi inuusuttunut ataatsimoornermik misigisimallutik.
Danmarkimi inuusuttut 71 procentii naalagaaffeqatigiinneq attanneqassasoq isumaqarput. Savalimmiuni tamanna 63 procentimiippoq, kalaallillu inuusuttut 64 procentiisa naalagaaffeqatigiinneq attakkusuppaat.

Allisiguk

Naalli danskit inuusuttut nunat avannarliit pillugit ilisimasakinnerugaluartut kalaallit inuusuttut Savalimmiunut tunngatillugu ilisimasaat aamma amigarput.

Kalaallit inuusuttut 300-t misissuinermi peqataasut 32 procentii Savalimmiunut tunngatillugu ilisimasaqaratik oqaatigaat.

Ilinniartitsinerit amerlanerusut pitsaanerusullu

Dansk Ungdoms Fællesrådip oqarnera naapertorlugu meeqqanut inuusuttunullu suliniaqatigiiffiit sinnerlugit suliaqarfik inuusuttunut nunanit pingasunit inuusuttut imminnut tunngatillugu ilisimasaannik misissuinermi apersueqqaartuuvoq.

Misissuinermi inuusuttut arlallit nunat allat pillugit pitsaanngitsumik takorluugaqartut takutinneqarpoq. Danmarkimi Savalimmiunilu Kalaallit Nunaat atugarliornermut, qanigivallaakkamik atoqateqarnermut imigassamullu atassuserneqarluni assitalerneqarpoq.

Aamma atuaruk Puisinniartarpisi aalakoorlusilu? Kalaallit Danmarkimi ilinniartut politikerinut paasissutissiisut

Danmarkimi inuussuttut arlallit savalimmiormiut imminnit konsevativiunerusut isumaqarput. Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu danskit inuusuttut nipitutut, nakkarsaasutut ilisimasaqanngitsutullu isigineqarput.

Taamaammat nunat pingasut imminnut ilisimasaqarfiginerulernissaat pingaaruteqartoq, Christine Ravn Lund isumaqarpoq.

- Misissuineq inuusuttut naalagaaffeqatiinnermik soqutigisaqartuarnissaanik suliaqarnissamut atorusupparput.

- Taamaammat naalagaaffeqatigiinneq kissaatigigaanni tamanna pillugu ilinniartitsineq akimorlugulu naapinneq salliunneqartariaqarput, taanna oqarpoq.

Naalagaaffeqatigiinneq taperserneqartoq

Naalli pitsaanngitsumik takorluuisoqaraluartoq nunani pingasuni inuusuttut akornanni naalagaaffeqatigiinnerup pitsanngorsarneqarnissaa kissaatigineqarpoq.

Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu 60 procentiisa missaasa naalagaaffeqatigiinneq attatiinnarneqassasoq isumaqarput Danmarkimilu kisitsit taanna 70 procentiisa missaanniilluni.

Tamatuma saniatigut inuusuttut amerlasuut isumaqarput naalagaaffeqatigiinneq pillugu ilisimasat annertunerusariaqartut isumaqarput.

- Illugiimmik suleqatigiittoqarnissaanut kulturikkut ilisimasaqarnissamut aamma Danmarkimi, Savalimmiuni Kalaallit Nunaannili inuusuttut qanoq inuuneqarnerannut ilisimasaqarnissamut aamma tunngassuteqarpoq.

- Tamatuma sanaitigut naalagaaffeqatigiit akimorlugit inuusuttut taama amerlatigisut suleqatigiinnermut pitsanngorsaanissamik kissaateqarnerat pitsaasuusoq isumaqarpunga, Christine Ravn Lund oqarpoq.

Inuusuttut imminnut paasisaqarnerunissamut siunnersuutaat

Naalagaaffeqatigiinneq nunallu allat pillugit atuartitsisoqarnerullunilu atuartitsinerup pitsaanerunissaa.
Paarlaaqatigiinneq sumiiffiillu allat imminnut naapiffiusinnaasut.
Tusagassiuutitigut oqaluttuat pingaartumik Kalaallit Nunaat Savalimmiullu pillugit pitsaanerusut.
Inoqatinut attaveqaatitigut imminnut ilisimasanik siammarterineq, soorlu videolianik qaammarsaanikkut imaluuniiit videoliat naatsuliat.

Allisiguk

Naalagaaffeqatigiinneq pillugu atuartitsisoqarnerulernissaa inuusuttut namminneq innersuussutigaat. Tamatumalu saniatigut imminnut tikeraarnissamut periarfissat pitsaanerunissaat kissaatigaat.

Nunatsinni, Savalimmiunilu inuusuttut amerlanerpaartaasa Danmark tikereernikuuaat. Muminganilli taamaanngilaq, danskit inuusuttut 7 procentiinnaasa nunarput tikeraarnikuuaat, 5 procentiinnaasalu Savalimmiut tikinnikuullugu.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.