Coronavirusimik tunillatsissimasunit ikittuinnaat Kinami nunap immikkoortuata Hubeip nualluummik tuniluuffiusup avataaneersuusut, taassuminngalu toqquteqarnissaminnut ilimanaatillit suli ikittuararsuutut, WHO-p erseqqissaatigaa.Assi: AFP/Ritzau Scanpix

Misissuineq: Coronavirusimik tunillatsissimasut 100-gaangata marluk nualluut toqqutigisarpaat

Coronavirusimik tunillatsissimasuni utoqqaat nualluummik taassuminnga toqquteqarnissaminnut qaninnerusartut, Kinami misissuinerup angisuup takutippaa.

Kinami coronavirusip tuniluunnera pillugu aatsaat taama angitigisumik misissuinermi inernerit saqqummiunneqaqqammerput.

Tunillatsissimasut 80 procentii coronavirusimik tunillatsissimanermut ersiuteqarpiartanngitsut, utoqqaallu nualluummik taassuminnga toqquteqarnissaminnut qaninnerusartut, inernerit saqqummiunneqaqqammersut takutippaat.

Tuluit Nunaanni nutaarsiassaqartitsivik BBC marlunngornermi taama allappoq.

Kinami inuit nualluummik coronavirusimik tunillatsissimasutut februaarip ulluisa aqqarnanni nalunaarsorsimasut 72.314-iusut misissuinermi najoqqutarineqarput.

Coronavirusimik tunillatsissimasut 2,3 procentii nualluummik taassuminnga toqquteqartut misissuinermi nalilerneqarpoq. Kinami nunap immikkoortuani Hubeimi nualluummik tuniluuffiunerpaasumi coronavirusimik tunillatsissimasut 2,9- procentii coronavirusimik toqquteqarput. Kinap sinnerani coronavirusimik tunillatsissimasut 0,4 procentii taamaallaat nualluummik toqquteqarput.

Coronavirusimik tunillatsissimasuni nualluummik taassuminnga toqquteqartut amerlassusaat aallaavigalugit nualluut qanoq toqqutigineqartartiginersoq missiliuunneqarpoq.

BBC naapertorlugu coronavirusimik toqquteqartut 14,8 procentii 80-it sinnerlugit ukiuliusimapput.

Coronavirusimik toqquteqartut amerlanerpaartaat utoqqaapput, taakkunanngalu amerlanerut 2,8 procentiusut angutaapput, massa 1,7 procentii arnaasut.

Kinami Nappaatinik Nakkutilliinermut Pitsaaliuinermullu Sullissivimmeersut misissuisuupput.

AAMMA ATUARUK Wuhanimi napparsimmavissuup pisortaa coronavirusimik toqquteqartoq

Tunillatsissimasutut nalunaarsorsimasunik, tunillatsissimasorineqartunik tunillatsissimanermullu ersiuteqanngitsunik misissuinermi inernerit Kinami ilisimatuut aviiasianni, Chinese Journal of Epidemiologymi, saqqummiunneqarput.

BBC naapertorlugu coronavirusip tuniluunnerunissaa akiorniarlugu illoqarfissuarni inunnik aneqqusinnginnerit iluaqutaasimasut nualluummillu tunillatsissimasut amerlanerpaaffissaminniilersimasut, misissuinerup ilaatigut takutippaa.

Kinamiulli feeriareerlutik angerlartussat amerlammata tunillatsissimasut amerlerataannaanerat aamma aarlerisaarutigineqarpoq.

Nutaarsiassaqartitsivik AFP naapertorlugu nunat tamalaat peqqissutsimut suleqatigiiffiata (WHO) coronavirusip nunarsuarmi qisuariapiloorutigineqarnissaa aarlerisaarutigisimavaa.

WHO illoqarfippaalunni eqqanaarsartoqapilooreersorlu aaqqissuussanillu taamaatitsisoqareersorlu aarlerisaaruteqarpoq.

Coronavirusimik tunillatsissimasunit ikittuinnaat Kinami nunap immikkoortuata Hubeip nualluummik tuniluuffiusup avataaneersuusut, taassuminngalu toqquteqarnissaminnut ilimanaatillit suli ikittuararsuutut, WHO-p erseqqissaatigaa.

- Pisunut ataasiakkaanut naapertuuttunik suliniuteqartoqartariaqarpoq. Sukumiisumik suliniuteqarnerit immaqa iluaqutaanavianngillat, AFP naapertorlugu WHO-mi qullersaq, Tedros Adhanom Ghebreyesus, taama oqarpoq.

Coronavirusimik Kinami decembarimili toqquteqartut maannamut 1800-t sinnerpaat.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat