Naalagaaffiup akiligaaneq ”Danskisut ilinniarasuarneq” 2020-mi annertuumik allannguuteqarfiussanngilaq.Assi: Ida Guldbæk Arentsen/Ritzau Scanpix

Ministeri: Danskisut ilinniarasuarneq assuarineqartoq 2022-mi naliliiffigineqassaaq

Naak Kalaallit Illuutaasa kalaallinut Danmarkimi ilinniartunut danskisut ilinniarasuarnissamut piffissaliussaq isornartorsioraluaraat ukioq manna aggustimi ingerlanneqaqqissaaq.

Naalagaaffiup akiligaaneq ”Danskisut ilinniarasuarneq” 2020-mi annertuumik allannguuteqarfiussanngilaq.

Danskit meeqqanut ilinniartitaanermullu ministeriat, Pernille Rosenkrantz-Thiel (S) Folketingimi Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliamut allakkatigut taama paasissutissiivoq.

Oqaatsinik pikkorissarneq danskit naalagaaffianit akilerneqartoq siullermik Aarhusimi, Odensemi Købenjavnimilu 2019-imi neqeroorutigineqarpoq, sumiiffinnilu taakkunani tamani peqataaniarluni nalunaartoqanngilaq.

AAMMA ATUARUK Ilinniartut arlaannaalluunniit naalagaaffiup akiligaanik danskisut ilinniarasuarusunngilaq

Kalaallit Illuutaat qassiiusut naapertorlugit pikkorissarnerup ilinnialertussat nunatsinniit Danmarkimut nuullutik ilinnialinnginnerminni ulapinneranni aggustimi ingerlanneqartarnera pissutaavoq.

Danskilli ilinniartitaanermut ministeriata oqarnera naapertorlugu 2019-imi oqaatsinik pikkorissarnissap neqeroorutigineqarnerata piffissaata sivikippallaarnera pissutaaneruvoq.

"Danskisut ilinniarasuarneq"

Folketingip 2019-imit 2022-mut ukiumut 3. mio. koruunit ”Danskisut ilinniarasuartitsinissamut” immikkoortinnikuuai. Taanna tassaavoq kalaallinut ilinniartunut Danmarkimi ilinniaqqiffinniittunut danskit sukkasuumik sakkortuumillu pikkorissartitsineq, pikkorissartitsineq ilinniakkap aallartinnginnerani Københavnimi, Aarhusimi Odensemiluunniit aggustimi ingerlanneqartarpoq.

 

Aningaasanit immikkortinneqartunit 2 mio. koruunit ilinniartitsinermut atorneqartussaapput, 1 mio. koruunillu legatinut tassa pikkorissartut ineqarlutillu nerisaqarnissaanut ilaatigut aningaasartuutinut atorneqartussaapput.

 

Aningaasaqarnermut ministereqarfik naapertorlugu kalaallit ilinniartut 160-it ukiumut pikkorissarsinnaapput, taamaakkaluartorli ”danskisut ilinniarasuarnissamut” 2019-imi allatsittoqanngilaq.


Tusarfik: Danskit 2019-imut aningaasanut inatsisaat, Københavnip Universitetia, Meeqqanut ilinniartitaanermullu ministereqarfik

- Ukioq kingulleq pikkorissartitsinissamut periarfissap nalunaarutigineqarneranut piffissap killeqarnera 2019-imi peqataaniarluni nalunaartoqannginneranut pissutaavoq. Danskisut pikkorissarasuarnissap legatillu kalaallinut inuusuttunut periarfissaanerata piffissaqarluartukkut malugitinneqarnera pissutigalugu ukioq manna nalunaartoqarnera allaanerussaaq, ministeri Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliamut allappoq.

Danskit naalakkersuisuisa pikkorissartitsineq Folketingip siunertamut tassunga 12 millionit koruuninik aningaasaliissutaata 2022-mi qaangiunnerisa kingorna aatsaat naliliiffiginiarpaat.

- Naalakkersuisut ukiup tullianut misilittakkat takoqqaarniarpai. Københavnip Universitetianut isumaqatigiissutip atuuttup qaangiunnerani suliniummik nalileeqqittoqarsinnaassaaq, Pernille Rosenkrantz-Theil oqarpoq.

Universitet: Suliaq ministereqarfimmut oqallisigineqarpoq

Danskit illoqarfiini pingasuni 2022-p tungaanut ”danskisut pikkorissarasuartitsisinnaaneq” Københavnip Universitetiani nunarsuarmioqataalersitsinissamut oqaatsinillu arlariissaqarnermut sullissivia akisussaasuuvoq.

Meeqanut Ilinniartitaanermullu ministereqarfiup pikkorissarasuartitsinissamut neqeroorut ’ilinniakkap aallartinnginnerani’ pisassasoq taamaammat aggustimiussasoq piumasarigaa, sullissiviup aqutsisuata, Helen Sværkep erseqqissaatigaa. Taassumalu suleqataasalu piffissaliussaq pitsaavallaanngitsoq ilisimavaat.

AAMMA ATUARUK Kalaallit Aalborgimi ilinniartut danskisut ilinniarasuarsinnaassanngitsut

Tamanna pillugu Kalaallit Illuutaat Ilinniartitaanermut Pitsaassutsimullu Aqutsisoqarfik (STUK) Meeqqanut Ilinniartitaanermullu ministereqarfiup ataaniittoq aamma oqaloqatigaat.

Taamaakkaluartorli pikkorissartitsineq aggustimi kingusinnerulaartumut taamaallaat nuutsinneqarpoq, peqataanissamullu nalunaaruteqarnissamut piffissaliussaq sivitsorneqalaarluni. Taamaammat pikkorissarniartut aatsaat apriilimi qinnuteqarsinnaalertaraluartut ukioq manna marsimit juulip tungaanut qinnuteqarsinnaapput.

Helen Sværkep oqarnera naapertorlugu Københavnip Universitetiata Ilinniartitaanermut ministereqarfik pikkorissarnerup allanngortinnissaanut oqaloqatigiissuteqarfigaa, inerniussamilli oqaaseqarusunnani.

Ministereqarfiup suliaq itinerusumik oqaaseqarfigerusunngilaa, KNR-ili ilinniartitaanermut ministerip Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliamut akissuteqaataanut innersuullugu.

AAMMA ATUARUK Kalaallit ilinniartut danskisut pikkorissarnissaannut danskit naalakkersuisui periarfissiiniartut

Aalborgimili Kalaallit Illuata pisortaata, Bo Albrechtsenip Københavnip Universitetiata Ilinniartitaanermullu ministereqarfiup Kalaallit Illuutaat oqaatsinut pikkorissarneq pillugu qanimut suleqatigisimanngikkaat isornartorsiorpai.

- Aningaasat taama amerlatigisut asuliinnarnerat pakatsinaqaaq. Piffissami siusinnerusumi siunnersuisinnaaagaluarpugut, danskisut ilinniarasuarneq taamaalilluni kalaallinut ilinniartunut ilisimasaqarnerusumik naleqqussarneqarsinnaassagaluarluni, Bo Albrechtsen oqarpoq.

Aalborgimi, Odensemi Københavnimilu Kalaallit Illuutaat namminneq ilinniarnissamut piareersaatitut danskisut ilinniartitsisarput, Aarhusimilu kommunimi unnukkut danskisut ilinniartoqarsinnaalluni.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat