Professor Minik Rosing, Ilisimatusarfimmi siulersuisut siulittaasuat, taama oqarpoq.

Kalaallit Nunaat namminersornerulermat kingusinnerusukkullu namminersulermat kalaalinngorsaaneq, tassa ineriartorneq inuiaqatigiinni atorfiit pingaarnerit kalaallinik inuttalersuinermik kalaallisullu oqalunnerulernermik kinguneqartoq, annertusiartulersimasoq Minik Rosingip aviisimut Jyllands-Postenimut oqaatigaa.

Aamma atuaruk FUTURE GREENLAND Kalaallit Nunaata 'sanngeequtai' Minik Rosingip iluaqutissanngortinniarpai

- Namminersornerulernerup 1979-imi atuutilersinneqarnerata kingorna kalaalinngorsaasoqarpoq - kalaallit oqaasii salliutinneqarlutik.

- Tamassumali kinguneraa meeqqat atuarfiata aserornera, tassami taamani ilinniartitsisut amerlanerit qallunaajummata. Kalaallinik ilinniartitsisoqarusunnerulerput, ilinniarsimanngikkaluarpataluunniit, Minik Rosing Jyllands-Postenimut oqarpoq.

Aamma atuaruk Professori: Kalaalinngorsaaneq Namminersorlutik Oqartussanut ajornartorsiortitsivoq

Taamaammat Kalaallit Nunaanni pissaanillit "nutaat" taakkulu Kalaallit Nunaannik kalaalinngorsaaniarnerat qularnartoqartippaa:

- Kinguaariit namminersornerulernermik atuutilersitsisut ullumikkullu pissaanermik tigummiartuusut Danmarkimi ilinniarnikuupput. Nunaqarfiit illoqarfiillu isorliunerusut ataannarnissaannik politikikkut anguniagaqarlutik aningaasarpassuit atorusuppaat.

- Isumaqartoqarsinnaavoq isorliunerusut ataannarnissaat piorsassimassutsikkut pissutsit pillugit pingaaruteqartoq, inuiaqatigiinnilli sallunaveeqqutitut tigusarininnertut aamma taaneqarsinnaalluni, Minik Rosing nassuiaavoq.