- Ajuusaarnatorujussuuvoq taamatut isumasioqatigiinnissaq siulliullugu oqaatigisimagakku, kisianni una pitsaanerpaamik anguniarlugu innuttaasut kikkulluunniit imminut misissornissaminut periarfissaqarnissaat taanna anguniarlugu ujartuerujussuarpugut.
Peqqissutsimut naalakkersuisuugallartoq Mimi Karlsen (IA) tallimanngormat KNR-imut taama oqarpoq. Isumassarsiamik sukkavallaalaartumik saqqummiussinini uggoraa, taannami inatsisinik unioqqutitsinerusoq paasineqarpoq.
Qisuariarnera takkuppoq ullut 11 qaangiummata Naalakkersuisut tusagassiortunik katersortitsinermi oqarneraniit nammineq akissaqanngitsunut sukkasuumik misissuutit nassiuneqassasut.10. januaari tusagassiortunik katersortitsinermi Mimi Karlsen oqarpoq ulluni tulliuttuni nunami borgmersterit tallimat oqaloqatiginiarlugit suut akissaqartitsinngitsunut sukkasuumik misissuutit akeqanngitsumik tunniunneqarnissaannut periarfissaanersut.
Kisianni taamatut nalunaaruteqarneq kommuninik isumasiuinertaqanngilaq. Tusagassiortunik katersortitsinermiit ullut pingasut qaangiummata - sismanngorneq 13. januaari – kommunit qisuariarput. Suliassaq taanna tigusinnaanngilaat, nalunaarput. Tassami inatsisit naapertorlugit taamaalioqqusaannginnamik.
Kommunit nammineerlutik innuttaasoq pisuujusutut imaluunnit piitsuusutut taassallugu aallartissinnaanngilaat taamalu 40 koruuninik akilerlugu misissuummut atasiinnarmut akissaqanngitsut tamatumunnga qullakkkerullugit – akeqanngitsumik.
Taavalu Naalakkersuisut nipangerluinnarput. Arlaannaataluunniit KNR nassuiaanianngilaa sooq Mimi Karlsen tusagassiortunik katersuutitsinermi atorneqarsinnaanngitsumik oqarsimaneranik.
Misissuisarnermut periuseq nutaaq
Misissueriaaseq allanngortinneqarpoq, taamaalilluni eqimattat maluinnaat misissuisarfimmut PCR-imik misissortikkiartorsinnaalerput:
Tassa utoqqaat inuillu uummatikkut puatigullu nappaateqartut tunillatsissimanermillu ersiuteqartut misissortikkiartorsinnaapput. Aamma inuit angerlarsimaffimminni sukkasuumik misissuutinit tunillatsissimasutut takussutisserneqartut.
Peqqisseqqittutut nalunaarutiginissaq, angerlarsimaffimmi misissornissaq kiisalu coronamik tunillatsissimaneq nuannertut nuallunnertullu kisimi misigisimanarpat napparsimmavimmut nakorsamulluunniit attaveqarani angerlarsimaffimmi mattusimaannarnissaq inuit namminneq akisussaaffiginerulerpaat.
Tamanna misissuisarfiit napparsimmaviillu malinnaasinnaajunnaarnerannik pissuteqarpoq.
Neriniartarfiit imerniartarfiillu sapaatini akunnerni marlunni tulliuttuni unnukkut quliniit ullaakkut tallimat tungaanut matoqqasassapput.
AAMMA ATUARUK Kommunit nammineq misissuutinik akeqanngitsunik tunniussuisinnaanngiinnartut
Taamaallaat naatsumik tusagassiuutinut nalunaaruteqarput ima oqaasertalimmik:
...innuttaasunut pissakitsunut sukkasuumik misissutinik tunniussuinissamut kommunit suleqataaujumanngillat. Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut tamaviaarlutik periarfissamik allamik ujartuipput. Sulia anguniagaavoq innutaasoq kinaluunniit akissaqannginnini peqqutigalugu sukkasuumik imminut misissuutinik pisinnaannginnera pinngitsoorneqassasoq.
Sukkasuumik misissuutit usuup puuisa saniani aaneqarsinnaapput
Taavalu tallimanngormamut uterpugut. Tassani misissuisarnermi periuseq nutaaq saqqummiunneqarpoq – tamatumuunalu inuit aningaasaqarnerat eqqaaneqanngilaq.
450.000-it nunap kommuniinut nassiunneqarput, peqqissutsimut suliffinnut aamma Pilersuisumut.
Nassitsisoq tassaavoq Namminersirlutik Oqartussat.
Nutaartaavoq taakku misissuutit 450.000-it ilaat inissinneqarmata inuit namminneq aallerfigisinnassaannut:
Illoqarfinni nakorsiartarfilinni imaluunniit napparsimmavilinni portat misissuutinik imallit usuup puuisulli aallernertut inissinneqarput.
AAMMA ATUARUK Namminersorlutik Oqartussat misissuutinik akeqanngitsunik nassiussisoq: Usuup puuisa sanianut aaneqarsinnaapput
Illoqarfinni minnerni aamma nunaqarfinni nakorsiartarfeqanngitsuni misissuutit Pilersuisup pisiniarfiinut, nammineq aallerfiusinnaasunut nassiunneqarput. Poortami ataatsimi misissuut ataasiuvoq.
Misissuinermi periaaseq nutaaq
Angerlarsimaffimmi imminut sukkasuumik misissorluni periaaseq nutaaq takkuppoq nunap napparsimmaviinik misissuivinnillu tatinerujussuup kingornatigut. Tunillatsinnerpassuarnut malinnaasinnaanngillat aamma inuppassuarnut tulleriiaartunut PCR-imik misssortinniartunut.
Napparsimavissortut kisimik massakkut PCR-imik misissorneqartassapput. Allat tamarmik angerlarsimassapput, ajorunnaarnissartik utaqqillugu – taavalu nammineq ajorunnarnerminnik nalunaarlutik.
Taamaalilluni tamanik misissuinerit Kalaallit Nunaanni coronamut sakkuujunnaarpoq. Taamaalilluni PCR-imimisissorneqarnissamut, napparsimmavinnut imaluunniit nakorsiartarfinnut inuit qanillisariaqanngimmata soorunami tunilatsissimasut amerlassusaat ilisimaneqanngitsut annertupput angerlarsimaffinni misissuinerit kisitsinik naatsorsuinermut ilanngippata.
AAMMA ATUARUK Nakorsaanerup napparsimasunik nalunaaruteqarnerit tunillatsissimasut amerlassusaannik paasiniaanermi atussagai
Taamaakkaluartoq misissuutit akeqanngitsut 450.000 -it nassiunneqarneri sunniuteqarpoq, Hans-Peder Barlach Coronamut sulinermi siulittaasoq oqarpoq:
- Sunniuteqarpoq, tassa inuit tunilatsissimanerlutik tunillatsissimannginnerlutilluunniit paaserusummassuk. Ilumoorpoq nalunaarutigineqarmat angerlarsimassasut, kisianni amerlasuut tunillatsissiimanertik qularnaarlugu paaserusuppaat, Hans-Peder Barlach oqarpoq.
Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa aamma Grønlands Erhvervip sapaatip akunneranut marloriarlutik Namminersorlutik Oqartussanut aamma Nakorsaaneqarfimmut nalunaarutigisassavaat suliffeqarfik qassinik coronamik tunnilaatsittoqarsimanersoq.
- Taamaaliorpugut paaserusullugu tunillaassornerup ineriartornera qanoq innersoq, Hans-Peder Barlach Coronamut sulinermi siulittaasoq oqarpoq.
- Napparsimanermik nalunaarnerit takutippaat qassit napparsimanerarnersut. Taamalu ersiutaavoq qassit coronamik tunillatsissimanerannut.
