Meeqqat akiuussuserneqanngitsut nappaamik ulorianartumik tunillanneqarsinnaapput inuiaqatigiinnilu tunillaassuuttoqalersinnaalluni. Assi: Scanpix

Meerartatta pingajorarterutaat akiuussusersorneqanngillat

Meeqqat akiuussusersorneqartut ikippallaarput. Tamannalu nappaatit tuniluussinnaanerannik pinngitsoortinneqarsinnaagaluartunik pisariaqanngitsumik ulorianartorsiortitsivoq.

Toqussutaasinnaavoq qaangeruminaatsunillu kingunipiloqarsinnaalluni. Taamaakkaluartoq ukiut tamaasa meeqqat untritilikkaat akiuussuserneqartanngillat.

Meeqqanik akiuussusersuisoqannginnera peqqinnissaqarfimmi ernumanartoqartippaat.

- Akiuussutissamik kapitittanngitsut amerlanerat inuiaqatigiinnut ernumanartorujussuuvoq. Nappaalanerit tuniluutilersinnaapput aamma meeqqat inuusuttullu ilaat nappaatinut illersorneqarsinnaajunnaaartarput, nakorsaaneq Henrik L. Hansen oqarpoq.

Meeqqap inunngorneraniit aqqaneq-marluliinissaata tungaanut akiussusersuineq ataavartumik ingerlasarpoq. Ukiullu ingerlanerini naappaatit ulorianaatillit akiornissaanut kapitinnissanik meeqqat tamarmik neqeroorfigineqartarput.

Meeqqat akiuussusersorneqarnerat

 

Nappaatit akiuussusersorneqartut:

 

• Sakialluut tuberkulose

• Tingulluut hepatitis B (tingukkut aseruuttoorneq tuniluuttoq imm. B)

• Toqqusaarlunneq navianaatilik

• Noqarneq (Stivkrampe)

• Ilummoorneq (Kighoste)

• Nukillaarneq (Polio)

• Qaratsap ameraasaagut aseruuttoorneq (Meningitis) 

• Mæslingi

• Savarneq

• Qimmeralanneq/aappaluararneq (Røde hunde)

• Illissap paavatigut kræfteqarneq  

Tusarfik: Kalaallit nunanni peqqinnissaqarfik.

 

Tusarfik: Peqqinnissaqarfik.

Meeqqalli ukioqatigiiaat pingajorarterutaat akiuussutissamik kapitinngippata, ataasiakkaat napparsimalernissaat aarlerinartutuaanani inuiaqatigiinni tunillaassuuttoqalersinnaanra aarlerinarsisarpoq 

- Akiuussusuerneqanngitsut taama amerlatigitillugit nappaalalertoqarsinnaavoq. Imaappoq Kalaallit Nunaanni mæslingitoqalerpat tuniluutilersinnaavoq taamaattoqassappallu ilungersunassaqaaq.

Anguniagaq anguneqanngitsoq

Nukillaarnermut noqarnermut ilummoornermut nappaatinullu allanut meeqqat akiuussusersorneqartussaagaluit kapineqartanngillat. Meeraq pingasoriarluni kapineqartussaavoq, pingasunik, tallimanik aqqaneq-marlunnillu ukioqarnermini. Taamaalilluni meeraq tallimat-arfinillit missaanik ukioqalernissami tungaanut illersuuteqalersarpoq, kingornalu akiuussuserneqaqqittussaalluni.

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup kisitsisaatai naapertorlugit 2021-mi nunatsinni meeqqat 78 procentiisa akiuussutissiinernit pingasuusunit ataaseq pisimavaat. Meeqqat 90 procentiisa akiuussuserneqarnissaat anguniagaagaluartoq.

Inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit nappaammut

 

Ulorianartorsiorunnaarsimasarput, ilaat aalajangersimasumik amerlassusillit nappaammik qaanngiisimagaangata, antistoffeqalersimagaangata imaluunniit akiuussuserneqarsimagaangata.

 

Tusarfik: Ordnet.dk

Tamannalu nakorsaanerup Henrik L. Hansenip nassuiaatissaqarnerarpaa.

- Nukillaarneq mæslingernerlu tuniluutiasuararsuupput. Ulorianartutut isigineqannginnerat puigorneqarsimaneranik peqquteqarpoq. Kisianni suli atugaappput. Nukilaarneq New Yorkimi maanna tuniluuppoq, maani tuniluutilersinnaanera ilimanaateqarluni.

Nunarsuarmi peqqinnissaq pillugu suliniaqatigiiffiup WHO-p missingersuutai malillugit inuiaqatigiit ulorianartorsiussanngippata inuit 80 procentii nukillaarnermut akiuussuserneqarsimasussaapput.

Nunatsinnilu MFR-imik akiuussusersuineq, ilaatigut mæslinginut aamma akiuussutaasoq, annikitsuinnarmik atorneqarpoq. Meeqqat 66 procentii 2021-mi kisimik akiuussuserneqarsimapput. Tamannalu anguniakkamut 95 procentiusumut sanilliullugu annikippoq.

Mæslingerneq qarasakkut aseruunnermik ilaanni kinguneqartarpoq, tamannalu qaangerneqarsinnaanngitsumik qaratsamik ajoqusiisinnaavoq toqussataasinnaallunilu.

Coronap tuniluunnera suli ingerlaartoq amerlasuut akiuussusersortinnerannik kinguneqarpoq.. Nunatsinni innuttaasut 68 procentii maanna aappassaanik akiuussuserneqareerput. Nuummi Inussiviup silataani akiuussuserneqarnissamut utaqqisut takuneqarsinnaapput. 

Nunatsinni akiuussusertissimasut ikinnerupput

Meeqqat pingasoriarlutik nukillaarnermut akiuussuserneqarsimasut:
  • Kalaallit Nunaanni 78 procentiupput
  • Danmarkimi 96 procentiupput
  • Nunarsuaq tamakkerlugu 80 procentiupput 

Meeqqat marloriarlutik mæslingimut akiuussuserneqarsimasut:
  • Kalaallit Nunaanni 66 procentiupput
  • Danmarkimi 91 procentiupput
  • Nunarsuaq tamakkerlugu 71 procentiupput

Nunarput kinguarsimavoq

Nunatsinni akiuussuserneqarsimasut amerlassusaat nunanut allanut sanilliukkaanni kinguarsimasut ilaanniippugut.

WHO-p kisitsisaatai naapertorlugit nunarsuarmi meeqqat 80 procentii nukillaarnermut akiussuserneqarsimapput, mæslingimut 71 procentii akiuussuserneqarsimallutik.

Nunat tamarmik immikkut meeqqanut akiuussusersuinermut pilersaaruteqarmata ulorianertorsiornermullu naliliinissamut kisitseriaasaat assigiinngimmata, kisitsisit apeqquserneqarsinnaapput.

Kalaallit Nunaani amerlanerit akiuussuserneqarnissaanik kissaateqartoqarpat WHO-p kisitsisaatai iliuuseqartoqarnissaannik tikkuussipput.

Meeqqat amerlanerusut akiuussuserneqartannginnerat angajoqqaat ataasiakkaat meeqqami akiuussuserneqarnissaanut annerusumik akisussaaffeqalersimaneranik peqquteqartoq, Henrik L. Hansen oqarpoq.

- Peqqinnissaqarfiup akiuussusertinnissamut aggersaasarnera ileqquusimavoq, tamannalu nunap ilaani suli atuuppoq. Nuummili akiuussusersuinermut aggersaasoqartanngilaq. Angajoqqaammi nammineerlutik meeqqami akiussusertinnnissat qulakkiigassaraat, Henrik L. Hansen oqarpoq.

Meerartatta tingullulernissartik annilaangagissanngilaat

Hepatitis B-imik inuusuttut akornanni tuniluuttoqannginnera akiuussusersuinermut pilersaarutip meeqqanik ajunngitsumik atorneqarneranik takussutissaavoq. Ukiut aqqaneq-marluk matuma siorna nappaammut tassunga akiuussusersuisoqalerpoq taamaammat ullumikkut inuusuttut akornanni atugaarpianngilaq.

- Kinguaariit angajulliit akornanni qaangerneqarsinnaangitsumik Hepatitis B-mik aattortissimasorpassuaqarnera ukiut ingerlaneranni qaangeriartussavarput. Iluatsilluartoq tamanna tulluusimaarutigisinnaavarput, Henrik L. Hansen oqarpoq.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl