Meeqqanik atornerluisarneq nunarsuarmi ajornatorsiutaavoq annertooq
Nunani killerni meeqqat quliugaangata ataaseq persuttaanikkut kinguaassiuutitigulluunniit atornerlunneqartartoq nunarpassuarni misissuinerit takutippaat. Misissuinermit paasissutissaat naapertorlugit aamma meeqqat ullumikkumiit amerlanerujussuit angajoqqaaminniit qimagutitinneqartartussaagaluarput.
Immikkut ilisimasallit misissuinertik pillugu tuluit atuagassiaanni, The Lancet-imi allaaserisaat naapertorlugu, meeqqat naalliutsitaasarnerannut atatillugu pissutsit piviusut pisortat misissueqqissaartitaasa nalunaarusiaanniit ajornerujussuupput. Nalunaarusiami atuarneqarsinnaavoq meeqqat quliugaangata ataaseq persuttaanikkut kinguaassiuutitigulluunniit atornerlunneqartarluni alliartortartoq. Ilisimatuussutsikkut misissuisut ilaat, Jane Barlow oqarpoq, angajoqqaarpassuit meeqqaminnik persuttaallutillu kinguaassiuutitigut atornerluisartut. Niviarsiaqqat 5 procentiiniit 10 procentii angullugit kinguaassiuutitigut atornerlunneqartarput. Misissuisut pisortat misissueqqissaartitaasa kisitsisit saqqummiussimasaat, ilaatigullu angajoqqaat apersorneqarlutik alliartornerminni misigisaminnik oqaluttuaat naapertorlugit nalilersueqqinnikkut paasineqarpoq, ajornartorsiut angisoorujussuusoq akiorniarneqartariaqartorlu. Nalunaarusiami naliliinerit aamma takutippaat meeqqat amerlanerujussuit angajoqqaaminniit qimagutitinneqartariaqaraluartut. Naalagaaffiit piorsarsimassutsikkut siuarsimanerit akornannit misissuinerit ingerlanneqarsimanerat aamma erseqqissarneqarpoq. Ilisimatuullu oqaatigaat meeqqat alliartornerminni naalliutsinneqartarsimasut inersimasunngoraaangamik namminneq persuttaaneq aamma atugarikkajuttaraat.
