Malittarisassat nutaat Kastrupimi uivertitsipput

Utaqqerrattut, ilaasussat qatimaluttut, angalanissat kinguaattoortut, ilaasussallu ilaat timmisartussaminnik angumersinngitsoortut. Københavnip mittarfia, Kastrup sulinngiffeqarfissuarmik aallartipiloorpoq. EU-mit mittarfinni inunnik misissueqqissaarnissamik piumasaqaatit nutaat sillimanissamik misissuivinni uivertitsisorsuanngorput.

Ippassaq politiit aggersarneqartariaqarsimapput ilaasussat kamattut eqqissisariaqartorlugit. SAS-miit Sterlingimiillu inuppaalussuit maluginiarneqarsimapput timmisartuminnut inortuisut, tamakkulu pisarput inuit sivisuumik utaqqisarnerat pissutigalugu.

-Pisut ilaasunut uagutsinnullu sulisunut naammaginanngilluinnarput, mittarfeqarfiullu aaqqiiffigisariaqarpaa. Sapinngisarput naapertorlugu inortuilersut ikiorniarsarisarpagut kisiannili soorunami qanoq sivisutigisumik timmisartut utaqqitissinnaaneri killeqarpoq. SAS-imi tusagassiisartut pisortaat Jens Langerskov oqarpoq. Paasissutissiineq assingusoq Sterlingimiit nalunaarutigineqarpoq.

Københavnimi mittarfeqarfiup nassuerutigaa pissutsit ingerlaannarsinnaanngimmata, maannalu ilungersorlutik aaqqiissutissanik suliniuteqarlutik, taamak mittarfeqariup tusagassiisarfianiit atorfilik Jan Aagaard nalunaarpoq.

Ullormut ilaasut 80.000 pallillugit amerlassuseqartut ulluni pingasuni tulliuttuni angalasussaapput, taamaalillunilu ukiumi angallafiunerpaaffiittut ilaattut taaneqartariaqarluni.

Mittarfeqarfiup Kastrup-ip sillimanissamut sulisui 330-niit 660-nut amerlineqarsimapput ukiuni kingullerni pingasuni, tamannalu patsiseqarpoq piumasaqaatinik annertusiartuinnartunik.

EU-miit sillimanissamut piumasaqaatit nutaarluinnaammata amerlanerusunik sulisoqalernissaq aaqqissutaasinnaanngilaq, ukiummi affaa atorlugu ilinniartitsinerit ingerlanneqartarput.