Maajip sisamaat 1945: Qamutiliit, oqalugiarnerit siunissamullu neriunneq

Danmarkip aniguisitaaneranit ukiut ullumi 75-inngorput. Tusagaq aamma nunatsinni tamani nuannaarutigineqarpoq.

"Tyskit Hollandimi, Tysklandip avannamut kitaani Danmarkimilu sakkutuui tunniuttut, Montgomeryp nalunaarutigisimagaa, piffissami matumani nalunaarutigineqarpoq. Aana London. Uteqqipparput..."

Qallunaat Tuluit radioatigut BBC-ikkut maajip sisamaani 1945 nalunaarutaat taamaattoq nunatsinni tusarpaat.

Naak nunarput nazistit pissaaneraniit ungasikkaluaqisoq, Danmarkip sorsunnersuup kingulliup soraariartornerani aniguisitaanera tusagaq aamma malunnartinneqarpoq.

Nuummi Danmarkimisulli piffissami tassani tusarput. 

Sysselrådit suuppat:

Kommunerådit landsrådillu 1925-mi sysselrådinit aningaasanik
atukkiisarnermikkut, ikiorsiisarnermikkut assigisaannillu iliuuseqartarnermikkut Kalaallit
Nunaanni inuutissarsiornermik suliffissaqartitsinermillu iliuuseqartartunit ilaneqarput.

Rådit pineqartut 1951-imi kommunalbestyrelsenit landsrådimillu taarserneqarput.

Atuagagdliutini aaqqissuuisuusimasup, maanna toqoreersimalersup Jørgen Fleischerip, misigisani KNR-imi 2005-imi apersorneqartilluni oqaluttuaraa. 

Taamaalinerani tuberkoloserluni Nuup Napparsimmaviani uninngavoq, ullorlu ima eqqaamavaa:

- Tusagaq Nuummi siaruaatilertorpoq, inuillu meeqqqatulli nuannapput. Inuit qamutilitoqqani katersuupput, qamutilittartoqarporlu, aamma Eske Bruun oqalugiarpoq. Uanga tusarnaaqataavunga. Puigunngisaaannarpara. Uangami inuusuttuugama Danmarkimiinngisaannarsimallungalu, kalaallilli utoqqaat Danmarkimiissimasut nuannaaqaat, taanna oqaluttuarpoq.

Aviisi: napparsimmavimmi nuannanneq Sysselrådillu Kognakitortut

Danmarkip aniguineraniit Grønlandspostenimi saqqummersumi siullermi - ullut aqqanillit qaangiunneranni tassa maajip 16-anni – ima allassimasoqarpoq.

- Nuup napparsimmaviani nakorsaq Saxtorph uninngasunut nuannatsitsivoq, uninngasut assuusersorlutik qallunaallu kalaallillu inuiattut erinarsuutaat atorlugit.

Sysselrådit seminariami ataatsimiileruttortut, angutip nutaarsiassaq inersuarmut apuuppaa. Taamaalimmallu Grønlandspostenimi alaatigisaq naapertorlugu imigassaq saqummersinneqarpoq:

- Kognak teqeqqumiittoq sysselrådimut ilasortaap, siumup isillip nassarsimasaani, aavaa.

AAMMA ATUARUK  Historiker om coronakrisen i Grønland: Aldrig har vi været mere isolerede

Niuertoqarfimmi nuannapput oqqalugiartoqarlunilu umiarsuarmilu Julius Thomsenimi officerit marluk qummoortartunik qummoortitsippput.

Kalaalit Nunaata Radioa sorsunnerup Danmarkimi soraarnera pillugu nunaqarfinnut illoqarfinnullu maajip sisamaani unnukkut aallakaatitsivoq. Tamannalu ullut tulliinni oqaluffiit siarnginik sianertitsinikkut, qamutilittarnikkut, naalagiarnikkut, kafillernikkut nalliutorsiornikkullu malunnartinneqarpoq.

Qullissani Grønlandspostenimi allaaserisaq naapertorlugu radiukkut Danmarkimiit aallakaatitanik tusanaarput.

- Københavnimiit Kalundborgimiillu nipilersukkanik allaakaatitsisut unnuaq tamaat tusarnaarneqarput(...). Danmarkimi tusagassiutit killilersugaanngitsuunerat maajip tallimaani ullaassakkut nalunaaqutaq 3.45  ukiuni tallimani siullerpaamik tusarnaarneqarput.

Tasiilami aamma ullorsiorput, palasilu Lauf Danmakimi tiguaasunut akiuuneq pillugu oqalugiarpoq, nunarpummi tamatumunnga peqataanngikkaluarpoq, kisianni:

- Maanna iluarsaaqqinnerup ukiui ilungersunartut tullinnguupput, Laufillu neriuutigaa, nunarput tamatumani peqataanissamut periarfissinneqassasoq, Grønlandsposten maajip 16-iani aallappoq.

USA-mut attaveqarluarneq - Danmarkimut attaveqannginneq

Kalaallit Nunaat sorsunnersuaq kingullermi Danmarkimut attaveqanngilaq.

Tamanna Qallunaaq nunatsinni atorfikkaaq, Henrik Kaufmaan, nazistit nunalinnginniassammata amerikamiut nunatsinnik illersuinissaannik 1941-mi isumaqatigiissusiormat pivoq.

Taamaalilluni Danmarkimut attaveqarneq tamarmi kipivoq, Danskillumi naalakkersuisui kunngilu nazistinit qulangersimaneqarput.

Amerikamiunut attaveqarnerup kinguneranik nunarput USA-lu niueqatigiinnerulerput. Nunarput aluminiuliornermi pingaaruteqartumik orsugiaateqarpoq, amerikamiullu ulluinnarni pisariaqartunik, nunatta Danmarkimut attaveerukkami pissarsiarisinnaanngisaanik, peqarput.

Amerikamiut timmisartunut mittarfinnik arlalinnik allanillu sinerissami sanaartorput. Sanaartukkat Amerikamiut ukiorpassuarni atugaat. Amerikamiut sakkutuuisa timmisartortartut Kangerlussuaq aatsaat 1992-imi qimappaat.

Allaaserigisap alælaqqaarnerani allassimagaluarpoq Jørgen Fleischer Dronning Ingrids Hospitalimi 1945 uninngasoq. Eqqortorli tassaavoq Nuummi napparsimmavimmi uninngasimasoq. Dronning Ingrids Hospital aatsaat 1954-mi atulerpoq. KNR ajuusaarpoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat