Jeannette Ehlersip (assimi talerlermiittoq) erfalasuliaa siorna Nuuk Nordisk Kulturfestivalertoqarnerani amuneqarpoq.Assi: Nuuk Kunstmuseum

Løveq oqaluttuarisaanermik ilisimatusartoqalertigani aallaaniaq sapiitsuliortuujuassaaq

Nunatta assersuutigalugulu Indiaaqqat nunasiaataaneranni qalipallugit assilianngortitat assipalugiittut, ilisimatuut nunasiaqarnermi eqqumiitsulianik misissuineranni angisuumi erserpoq.

”Løveq oqaluttuarisaanermik ilisimatusartoqalertigani aallaaniaq sapiitsuliortuujuassaaq.”

Erlasoq qaqortoq aamarsuarnik aserortikkanik taama allaqqasulik Nunat Avannarliit Nuummi siorna Kulturisioqatigiinneranni erfalavoq. Ussallu taannarpiaq Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup pisortaata, Nivi Christensenip pingaartittorujussuuaa.

Taassuma eqqumiitsuliortup danskinit caribiamiunillu kingoqqisup, Jeannette Ehlersip, erfalasuliaa erseqqissaatigaa, erfalasuliaami taanna nunasiaqarnermi eqqumiitsulioriaatsinik ersersitsisuummat. Inuttaatalu Københavns Universitetimi ilisimatuut tamanna pillugu The Art of Nordic Colonialism-imik taallugu misissuisut peqataaffigileruttorpai.

- Nunasianik ataasiakkaanik immikkut ilisimatusarneq ileqqoraarput. Soorlu nunatta Danmarkimit nunasiaataanerata Indiaaqqallu Danmarkimit nunasiaataanerisa immikkut ilisimatusarfiginerisigut. Isumaqartarnitsitulli taama immikkooruteqartiginngitsut misissuinitsinni paasivarput, Nivi Christensen oqarpoq erseqqissaallunilu:

- Umiarsuit sumiiffiit taakku akornanni angalapput, eqqumiitsuliortulli ilaasa nunasiaatip aappaa aappaaluunniit qalipassimavaat. Ataqatigiittoqarnera siusinnerusukkut misissorsimasatsinnit paasiuminaanneruvoq. Tamanna matumani suleqatigiinnitsinni paasissavarput.

Afrikamiut oqariartaasaat

Ilisimatuut katersugaasivimmilu sulisut peqatigalugit eqqumiitsuliat nunanilu avannarlerli nunasiaataanermi paarlagiiffiit misissoqqissaarpaat. Piffissaq 1600-ikkunnit maannamut pineqarpoq. Taakkulu Kalaallit Nunaat, danskit nunasiaatigisimasaat Indiaaqqat, Afrikallu kitaani Ghana ilaatigut misissueqqissaarfigissavaat.

Jeannette Ehlers danskit Ghanami inussiaateqarfigisimasaanut takornariarnermini Nuuk Nordisk Kulturfestivalimi erfalatinneqartumi, erfalasumut allagartamik allagaqarnissaminut isumassarsisivoq. Oqariartaaseq ”Løveq oqaluttuarisaanermik ilisimatusartoqalertigani aallaaniaq sapiitsuliortuujuassaaq,” afrikamiut oqariartaaseraat,  taanna inussiaateqarfiusimasumi illukuni serpartaammik titartarlugu allassimavoq.

- Kina oqaluttuartuunersoq apeqqutaavoq, kiap oqaluttuartuunera apeqqutaalluni allaanerusutut isikkoqassaaq, Nivi Christensen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Katersugaasiviup pisortaa eqqaasutissaq pillugu: Suut tamarmik nuunneqarsinnaapput

- Nunatsinni aamma taama suliaqarpugut, taamaammat eqqumiitsuliamik suliaqarnitsinnit assigiinngitsorpassuarnik assigiissuteqarpoq, eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmi pisortaq oqarpoq.

Eqqumiitsuliortunik angalaqataasoqartoq

Nunatsinni qalipakkat siulliit eqqumiitsuliortunit nunap avataaneersunit nunarput pillugu assiliartaliiartortunit eqqumiitsuliaapput. Eqqumiitsuliortoqarlunilu nunatsinnut angalanngitsunik. Eqqumiitsuliortut soorlu C.A Lorentzen nunarput Danmarkimi angerlarsimaffimminit qalipappaa.

Taanna Nivi Christensenip oqarnera naapertorlugu indiaaqqakkut qeqertaat danskillu nunasiaataat allat pillugit aamma qalipaasussanngortinneqarsimavoq. Taassuma qalipagaasa ilaat 1825-meersoq Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi saqqummersinneqarnikuuvoq. Qalipagaq eqqumiitsuliortut nunatta avataaneersut nunatsinnut qanoq isiginninnerannut assersuutissaasoq, saqqummersitsiviup pisortaa nassuiaavoq.

- Siulliit ilaat qalipaasimasut allaapput uatsinnik isiginnissimasut. Nunasiaataanerup nalaani pissaanillit qalipaatinik, qalipaammik, eqqumiitsuliortunik Europamit nunatsinnik uppernarsaasiortinnikkaminnik ilaasoqarsimapput.

Avataanit isiginninneq

Eqqumiitsialianik saqqummersitsiviup pisortaata nunasiaataanermi eqqumiitsuliat siulliit ilaat avataaniit isiginninnermeersut nassuiaatigaa. Tamanna nunatsinnut, indiaaqqamut, saaminut ilaatigullu Islandimut Savalimmiunullu tunngasut ilisimatuut misissuineranni aamma ilaapput.

AAMMA ATUARUK Eqqumiitsuliortup Anne-Birthe Hovep suliai nunatsinnut uterput

Aatsaallu assitigut eqqumiitsuliortup Nuup avataatungaaneersup, Aron Kangermiup assitigut eqqumiitsuliorneratigut nunatsinnit eqqumiitsuliaqalersoq, Nivi Christensenip nassuiaatigaa.

- Taanna uagut nammineq oqaluttuaatigut unikkaatigullu atorlugit assilianngortitsisuni siulliuvoq, eqqumiitsulianik saqqummersitsiviup pisortaa eqqumiitsuliortoq 1869-imi toqusimasoq pillugu oqarpoq.

Nunasiaataanermut takussutissat eqqumiitsuliani suli ullumi takuneqarsinnaavoq, ilaatigut eqqumiitsulianik Nuummi eqqumiitsulianut katersugaasivimmi maanna takutitsinermi "Inuunitta nalaani" takuneqarsinnaalluni.

Tassani Paarma Brandtip "Mission Fuldført?", kalaallisut "Suliaq Naammassineqarpa?", saqqummersippaa. Taanna Hans Egedemut tunngavoq, palasip annoraarsua annoraarlu aappalaartoq allunaasanik aappalaartunik immussimasoq takuneqarsinnaavoq.

Nunasiaataanerup nalaanut naleqqiussineq

Nivi Christensenip qalipaasartut ilisimasassarsiorlutik nunatsinnut tikittut siulliit nalaannit ukioq 2020-mut kalaallit eqqumiitsuliaannut ilisimasani ilisimatuut misissuinerannut tapersiissutigai.

- Taamanimit Parma Brandtip Hans Egede pillugu saqqummersitaata, taavalu Hans Egedemut eqqaassutissap iliuuseqarfigineqarnerata tungaanut sivisoorujussuuvoq. 

- Sivisoorujussuuvoq, nunasiaataanerlu piffissami tassani eqqaaneqartuarpoq.

Naak ilisimatusarluni misissuineq aatsaat aappaagu naammassineqartussaagaluartoq tamanna eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmi saqqummersitsinissamut isumassarsititsereerpoq.

Tamanna aappaagumut piariissagunarpoq, taannalu Nuummi eqqumiitsulianik saqqummersitsiviup eqqumiitsuliortullu danskinit caribiamiunillu kingoqqisup, Jeannette Ehlersip suleqatigiinnerisa inernerissavaa.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat