Kyotomi isumaqatigiissut atulerpoq

Ukiuni arfineq marlunni isumaqatigiinniutigineqareerluni Naalagaaffiit Peqatigiit silaannarmik mingutsaaliuinissaq pillugu isumaqatigiissutaa kiisami atuutilerpoq.

Silaannaq ipinartortalik Kuldioxid-i suliffisuaqarfinniit biilillu pujuinit aniatinneqartoq annikillisinniarlugu Naalagaaffiit Peqatigiit ukiut arfineq marluk isumaqatiginniareerlutik, Russit novemberimi 2004-mi atsiornerisa kingunerisaanik, isumaqatigiissutaat atuutinneqalerpoq.

Kyoto-mi isumaqatigiissut malillugu nunat pisuut ukioq 2012 –iutinnagu gassimik ipinartortalimmik- kuliltemik 1990-miit aniatitsinerat, 5 procent-imik annikillisinneqarsimassaaq.

Isumaqatigiissut Kyoto-mi Japanimiittumi 1997-mi atsiorneqarpoq.

Silaannarmik mingutsitsisup gassip, Kuldioxid-ip seqernup qinngornerata kissassusaa tigummisarpaa, soorlu illup naatitsiviusup seqernup qinngornera tigummisaraa. Taamaalilluni silaannaq kissakkiartulersillugu.

Danmarkip isumaqatigissut 2002-imi atsioqataaffigaa. Taanna isumaqarpoq Danmarkip naalagaaffiata kuldioxid 21 procentimik annikillisassagaa. Danmarki Savalimmiut Nunarpullu sinnerlugu isumaqatgiissummut atsioqataavoq.

Danmarkip nunattalu akunnerminni isumaqatigiissutigaat, nunarput 8 procentimik kuldioxid aniatitsineq annikillisassagaa.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat