Kyotomi isumaqatigiissut atulerpoq
Ukiuni arfineq marlunni isumaqatigiinniutigineqareerluni Naalagaaffiit Peqatigiit silaannarmik mingutsaaliuinissaq pillugu isumaqatigiissutaa kiisami atuutilerpoq.
Silaannaq ipinartortalik Kuldioxid-i suliffisuaqarfinniit biilillu pujuinit aniatinneqartoq annikillisinniarlugu Naalagaaffiit Peqatigiit ukiut arfineq marluk isumaqatiginniareerlutik, Russit novemberimi 2004-mi atsiornerisa kingunerisaanik, isumaqatigiissutaat atuutinneqalerpoq.
Kyoto-mi isumaqatigiissut malillugu nunat pisuut ukioq 2012 –iutinnagu gassimik ipinartortalimmik- kuliltemik 1990-miit aniatitsinerat, 5 procent-imik annikillisinneqarsimassaaq.
Isumaqatigiissut Kyoto-mi Japanimiittumi 1997-mi atsiorneqarpoq.
Silaannarmik mingutsitsisup gassip, Kuldioxid-ip seqernup qinngornerata kissassusaa tigummisarpaa, soorlu illup naatitsiviusup seqernup qinngornera tigummisaraa. Taamaalilluni silaannaq kissakkiartulersillugu.
Danmarkip isumaqatigissut 2002-imi atsioqataaffigaa. Taanna isumaqarpoq Danmarkip naalagaaffiata kuldioxid 21 procentimik annikillisassagaa. Danmarki Savalimmiut Nunarpullu sinnerlugu isumaqatgiissummut atsioqataavoq.
Danmarkip nunattalu akunnerminni isumaqatigiissutigaat, nunarput 8 procentimik kuldioxid aniatitsineq annikillisassagaa.
