Kviksølvimut killiliussat qaffasippallaartut ilisimatuut naliliipput
Kviksølv timimut pisimasoq, danskit killigititaata ataaniikkaluarluniluunniit inunnut ajoqusiisaqisoq, ilisimatuussitsikkut misissuinermi paasineqarpoq. Misissinermi pineqartumi savalimmiormiut inuusuttut aavisa kviksølveqassusiat malinnaaffigineqasimavoq. Atuagassiaq ilisimatuut paasisaannik sammisaqartartoq,Videnskab.dk, taama allappoq.
Taamaattumik timip qanoq atsigisumik kviksølveqarsinnaneranut killiliussat sukaterneqartariaqartut, ilisimatuut marluk isumaqarput.
Savalimmiunit aammalumi issittumi, soorlu Nunatsinni, inuit nerisamikkut kviksølvimik mingutsitsinermik eqqugaaqaat, niisaarnat puisillu aalisagartortanermikkut kviksølveqaleriartortarmata.
Misissuinerup, 1984-mili aallartittup, takutippaa, inuit misissuinermi ilaasut aammikkut kviksølveqarnerpaat, qaratsamikkut sanngiillisimanerannik ersiuteqartartoq. Taakkua isumaliorulussinnaassusermik, sukkassusermik oqaatsinillu piareersimasuuteqarnermik pisariaqartitsisumik suliassinneqaraangamik misiligaaffigineqartunit, aammikkut kviksølvikinnerusunit, sukkaannerusarsimapput.
- Paasissutissaatitta ajoraluartumik takutippaat, kviksølvimik mingutsitsineq, ullumikkut akuunissamit akuerineqartumit minnerugaluarniluunniit qaratsap ineriartorneranut pitsaanngitsumik sunniuteqartartoq, ilisimatuup aappaa nakorsaaneq Pál Weihe, Savalimmiuni peqqinnissaqarfimmeersoq oqarpoq.
Kisianni ilisimatuut unnerpaat, peqqinnissaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffik, WHO, malittarisassanik maannamut suli sukatererusunngitsoq, pissutigalugu mianersoqqusisoqaraluarpat, inuit aalisagartunnginnerulernissaat annilaanngatigineqarmat.
- WHO-p killiliussat appartikkusunngilai, aalisakkat pingaaruteqarluinnartunik inuussutissartaqarmata, ilisimatuup aappaa, Phillippe Grandjean Syddansk Universitetimeersoq oqarpoq.
Nangillunili aamma aperaaq:
- Tunngavilersuut taanna ulorianassutsimik naliliinermi aatsaat atorneqarunnarpoq. Taava paarnatornissaq uagutsinnut pingaartuummat aamma paarnat ulorianartunik aanaveersaatitaqarnerat aamma akuersaassavarput? Professori Phillippe Grandjean aperivoq.
