Kuupiup isumaqatigiissusiortoqassangatinngilaa
Naalakkersuisut siulittaasuat Kuupik Kleist, Cancun-iliarluni, Mexico-miittumut, tallimanngorpat aallassaaq, nunarsuarmi naalagaaffiit allat siuttui peqatigalugit silap pissusaa pillugu ataatsimeersuarnermut COP16-imut peqataajartorluni.
- Kissaatiginerpaasarput tassaavoq siorna COP15-ip nalaani danskit naalakkersuisuinit isumaqatigiissutitta attatiinnarneqarnissaa, uagutsinnut pitsaasutut isigigatsigu, kisianni taassuma saniatigut nunarsuarmioqataasut tamaasa eqqarsaatigissagaanni, soorunalimi arlaatigut tamakkiisumik isumaqatigiissuteqartoqarsinnaanera taanna neriuutiginarusukkaluarpoq, Kuupik Kleist oqarpoq.
COP15-ip ingerlanneqarnerani Danmark Kalaallit Nunaallu silap pissusaa pillugu anguniagassanik isumaqatigiissuteqarput. Isumaqatigiissutit ilagaat innuttaasut gassinik kissakkiartortitsisartunik aniatitsinerat 2007-imi aniatinneqartunit 2020-mut 5 procentimik annikillisissagaat. Kalaallit Nunaallu nukissanut ataavartunut aningaasaliissasoq, innaallagissap atorneqartup 60 procentia erngup nukinganik nukissiorfinnit 2020-mi pilersorneqartussanngorlugu.
Isumaqatigiissullu taanna allanngortinneqassanngitsoq, Kuupik Kleist-ip neriuutigaa.
- Tassami massakkut Mexicomi ataatsimeersuarnerup qanorluunniit inerneqaraluaruni uagutsinnut annertunerusumik sunniuteqarnissaa ilimanarpallaanngilaq, Kuupik Kleist oqarpoq.
Allatulli ilimaginngilaa silap pissusaannik isumaqatigiissummik unioqqutinneqarsinnanngitsumik kinguneqassasoq.
- Kikkut tamarmik isumaqatigiissutigisinnaasaannik takkuttoqariasaassagaluarpat tamanna uagut nunatsinninngaanniit peqataaffigiumallugu nalunaarutigereernikuuarput, Kuupik Kleist oqarpoq.
Tassalu neriuppoq, nunat isumaqatigiiinniartut piviusorsiornerusumik nunallu tamarmik peqataaffigisinnaasaannik isumaqatigiissuteqassasut.
Naatsorsueqqissaartarfiup Kalaallit Nunaanni gassit kissakkiartortitsisartut qanoq annertutigisut aniatinneqarsimanerannik kisitsisit kingulliit saqqummiuteqqammerpaat. Tassanilu takuneqarsinnaavoq ajunngitsumik ingerlasoqartoq. CO2-mik aniasitsineq 2009-mi 13,4 procentimik 2008-mi aniatinneqartunit annikinneruvoq 1990-imilu aniatinneqartunit 6,2 procentimik annikinnerulluni.
- Ikummatissanik CO2-liortunik atuinitta annikilliartornera ingerlapparput, minnerunngitsumillu aamma erngup nukinganik ataavartumik nukissiuuteqarnerup siuarsarneqarnera nunatsinni annertungaatsiarpoq, ilaatigut innaallagiamik atuinitta 60-70 procentiata missaa erngup nukinganinngaanniit nukimmik matussuserneqarnissaa ornillutigu, taamaattumik tamakkunatigut ingerlanerput iluarisimaarnarpoq, Kuupik Kleist oqarpoq.
Kuupik Kleist-ip naalakkersuisoqarfiani atorfillit sisamat Mexico-mut pereersimapput. Taakkua saniatigut Kim Kielsen Siumumeersoq Jane Petersen-ilu IA-meersoq COP16-imut peqataassapput. Danmarkimi suleqaterput Martine Lind Krebs taama ilisimatitsivoq.
