Benjamin Kielsenip nunaqqatini Kuannersuarni aatsitassarsiortoqarnissaannik akerliusut tusaaniartariaqalersimallugit isummaminik allanngortitsinerminut tungavilersuutigaa.

Kujataani Siumumeersup Kuannersuarnut suliniut tapersersorunnaaraa

Aatsitassarsiornermut suliniut isummanik akerleriiffiusoq aallartissappat innuttaasut arlallit allamut nuunnissartik oqaatigisimagaat Kommune Kujalliup kommunalbestyrelsiani ilaasortaq Benjamin Kielsen oqarpoq.

Innuttaasut Kuannersuarni aatsitassarsiornermut suliniut pillugu qanittukkut ataatsimiisinneqaqqaassapput.

Taamaattoqarnissaalu qanilliartortillugu suliniut isummanik akerleriiffiusoq pillugu oqallinnerit sakkortusiartorput.

Siumumiillu Kommune Kujalliup kommunalbestyrelsianut ilaasortaq Benjamin Kielsen suliniummut tapersersuiunnaarpoq.

Kuannersuarni aatsitassarsiorfik pillugu paasissutissat piviusut:

  • Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
  • Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
  • Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
  • Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
  • Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
  • Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
  • Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.

Tusarfik: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.

-Kuannersuarni ingerlanneqarniartumut, tassuna akerliulernera nalunaarutigaara, Benjamin Kielsen oqarpoq.

Nunaqqatini Kuannersuarni aatsitassarsiortoqarnissaannik akerliusut tusaaniartariaqalersimallugit isummaminik allanngortitsinerminut tungavilersuutigaa.

-Taakku oqarput aatsitassarsiorneq aallartissappat taava maani nunaqarusunngillat. Allamut nuussapput. Tamannalu uanga nalilersuinermi pingaarnerpaatut inissippara, Benjamin Kielsen oqarpoq.

Mingutsitsineq annilaangassutigigaa

Benjamin Kielsenip aamma Kujataani savaatillit, aalisartut piniartullu tusaaniarsimanerarpai.

-Taakkuuput uani nalilersuininni initoorujussuusimasut piniartut taavalu savaatillit, taakkua initoorujussuusimapput taamak aaliangerniarninni.

AAMMA ATUARUK Peqatigiiffik: Kuannersuit pillugu ataatsimiisitsinissat kinguartillik

Kuannersuarni aatsitassarsiorneq inuit peqqissusaannut avatangiisinullu ajoqutaasanngippat, Kommune Kujallermi Siumumeersut arlallit Kuannersuarni suliniummut akuersaarput.

Kisianni aamma gruppip siulittaasua, Karla Egede Bisgaard, suliniummut tunuarsimaarpoq.

Innuttaasut februariup ulluisa tallimaanniit ataatsimiisinneqartarnissaat pilersaarutaavoq. Narsarsuarmi, Qassiarsummi, Igalikumi, Narsami Qaqortumilu ataatsimiisitsisoqassaaq.

Kommune Kujalleq Kommune Kujalleq

Coronamulli atatillugu killilersuinerit atuutsillugit ataatsimiisitsinerit unitsinneqassasut Siumup gruppiata maanna kaammattuutigaa.

IA-p tusarniaanermut akerliusoq

Aamma kommunimi Inuit Ataqatigiit unitsitseqqusipput. Immikkoortortaqarfik tusagassiuutinut taama nalunaaruteqarpoq.

- Sammisamut taama imaanaanngitsigisumut tusarniaaneq inuit amerlanerpaat peqataaffigisariaqarpaat.

Stine Egede Inuit Ataqatigiinnit kommunimut qinikkat sinnerlugit tusagassiuutinut taama nalunaaruteqarpoq.

Innuttaasut tamarmik killilersuinerit pissutigalugit ataatsimiinnernut peqataanissaminnut periarfissaqarnavianngitsut taassuma erseqqissaatigaa.

Inuit inimut qatserisartoqarfinni oqartussaasunit akuerineqarsimasumut isersinnaatitaasut amerlanerpaaffissaasa affaannaat massakkut isersimaqqusaapput. Amerlanerpaamilli 100-juusoqarsinnaavoq.

Sumiiffinnilu ataasiakkaani ataasiaannarlutik tusarniaaniartut politikerip maluginiarpaa.

Nunatsinnilu innuttaasut tamarmik tusarneqarnissaat Stine Egedep kaammattuutigaa.

- Kommune Kujallermi Inuit Ataqatigiit sakkortuumik kaammattuutigerusupparput apeqqummut taama imaanaanngitsigisumut nunatsinni innuttaasut aperineqassasut.

- Apeqqummi Narsarmiunut, Qaqortormiunut, eqqaamiuvinut savaatilinnullu kisimi tunnganngilaq, Stine Egede tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Innuttaasunut ataatsimiititsinerit angalanermut killilersuinerit pissutigalugit ataasiarlutik kinguartinneqareerput. Narsarsuarmi innuttaasunut februarip aallartinnerarni ataatsimiititsinerup siullertut ingerlanneqarnissaa pilersaarutaavoq.

Isummersuutit