Greenland Minerals Kuannersuarni aatsitassanik qaqutigoortunik piiaarusuppoq. Assi: Greenland Minerals

Kujataani aatsitassarsiornissamik pilersaarut oqallisaasoq itigartinneqassangatinnartoq

Greenland Mineralsip piiaanissamik pilersaarutaanut itigartitsissutissatut siunnersuummik Naalakkersuisut nassiussipput. Suliffeqarfik sapaatit akunneri sisamat ingerlaneranni akissuteqarnissamut periarfissaqarpoq.

Greenland Mineralsip Kuannersuarni aatsitassanik piiaanissamut qinnuteqaataa itigartinneqassangatinnarpoq. 

Suliffeqarfik nittartakkamini taama nalunaarpoq. 

Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfimmut itigartitsissuteqarnissamik siunnersuummik allakkiamik nassiusisimasut suliffeqarfiup nalunaarutigaa. Namminersorlutillu Oqartussat tamanna uppernarsarpaat. Sapaatit akunnerinik sisamanik piffssalerlugit akissuteqarnissaanut tusarniaavigineqarput. Aatsitassarsiorfiup australiameersup aatsitassat qaqutigoortut uranimik akullit piiarusukkaluarpai.

Suliniummik itigartitsisoqartillugu qinnuteqartup akissuteqarnissaa periarfissaasarpoq. Tamatumalu kingorna itigartitsissut naalakkersuisunut akuerisassanngorlugu ingerlateqqinneqarsinnaasarpoq. 

Kuannersuarni suliniut pillugu paasissutissat:

 

  • Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
  • Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
  • Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
  • Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
  • Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
  • Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
  • Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut) 111 millionit tonsiussalluni.

Tusarfiit: Greenland Mineralsip ASN-ia ISN-ialu.

Kujataani aatsitassarsiornermik pilersaarutip oqallisaasup itigartitsissutaanissaa tupaallannartortaqanngilaq. Pilersaarummi Inatsisartunut siorna qinersinermi qitiulluinnarpoq. 

Aatsitassarsiorniarneq akerlerineqarpoq, Uranimimmi akulinnik piiaanissamik pilersaarut unitsinneqassasoq, Inuit Ataqatigiit neriorsuipput. 

Naalakkersuisut isumaqatigiisitsiniarmik piumasaqarfigineqarsinnaasut

Aqqaluaq B. Egede aatsitassanut maana naalakkersuisuuvoq, taanna sioqqullugu Naaja Nathanielsen aamma IA-meersoq naalakkersuisuulluni. Taanna nunatsinni uranitalimmik piiaasoqannginnissaanik siorna  siunnersuuteqarlunilu inatsimmik akuersisitsivoq. 

Taamaammat aatsitassarsiorfik naalakkersuisunit maanna itigartinneqassangatinnarpoq.

AAMMA ATUARUK Greenland Minerals ansøgning om udnyttelse af Kuannersuit går i gang

Naalakkersuisut itigartitsinissamik nalunaaruteqarnerat isumaqatigiissitsiniartarfimmut tunniussisoqarnissaanik ilimasuttoqarnerani pivoq. Kalaallit Nunaat Danmarkilu isumaqatigiissitsiniartarfimmut tunniunniarlugit, Greenland Minerals qinnuteqarpoq. Uranitalinnimmi inerteqquteqartitsinerup atuutilinnginerani misissuinissamut akuersissummik peqarnertik piiaanissamut akuersinertut isigineqartariaqartoq, suliffeqarfik isumaqarpoq. 

Periarfissatut allatut Greenland Minerals Kuannersuarni aatsitassanik misissuinerminnik taarsiivigineqarnissamik qinnuteqarniarpoq. Australiamiut aatsitassarsiorfiat 2016-imiit 2020-mut 145 millionit koruunit atorlugit aatsitassanik misissuipput. 

Namminersorlutik Oqartussat naapertorlugit isumaqatigiissitsiniarnermik suliaq ersarissumik suli inerneqanngilaq.

Aatsitassanut naalakkersuisuusimasup Naaja Nathanielsenip (IA-meersup) Danmarkimi isumaqatigiissitsiniartarfiup suliamik aallartitsinissaa ilimaginagu oqaatigereerpaa.