Kujataa naatsiianik naatitsivissaqilluinnarpoq

Naatsiat nunatsinni naatinneqartartut nunarsuup sinnerani naatinneqartartunut sanilliullugit akuutissanik ulorianartunik akoqanngillat. Kalaallit Nunaani issup ajunngitsuunera pissutaalluni nunatsinni naatsiiat peqqinnartuupput.
novembarip 22-at 2013 09:23

Nunani allani nunap iluani napparsimalersitsisinnaasunik akoqarpoq, nunap assersorneqarneratigut annertuumik isugutattarpoq kinguaassiorsinnaanerallu arriippallaarnerat pissutaallutik naatsiaat isugutaap pilersitaanik ajoquteqalersarput.

Nunatsinni naatsiaat naasartut Qaqortup eqqaani misissuiffigineqarput, misissuisuulluni Københavnip Universitetiani naasut avatangiisillu pillugit ilisimatusarfimmi.

Kalaallit Nunaanni naatsiiat naatinneqartartut issortai katersorneqarput, Københavnillu Universitetiani  laboratoriani misissugassanngorlugit nassuinneqarput.

Naatsiat issortai bakterianik ulorianartunik peqarnersut misissorneqarput, taakkua isugutammik naasut ineritikkiartortarneranik unititsisarput.

Kalaallit Nunaanni naatsiiat hundredenik arlaqartut  immikkoortillugit naatinneqarput,  taakkualu isugutammik naatsiiat naajartornerannik unititsisartunik bakterianík akoqarnersut misissuiffigivagut, lektor Peter Stougaard Københavnip Universitetiani Institut for Plante- og Miljøvidenskabimeersoq oqarpoq.