Piginneqatigiiffiup saqqummiussai Naalakkersuisunit akuerineqassappata, aatsitassarsiornissamut akuersissuteqarnissamik Greenland Minerals qinnuteqarsinnaavoq.Assi: KNR / Malik Brøns

Kuannersuarnut tusarniaaneq ullumi unissaaq: Uranisioqqusaajunnaarnissaq tullinnguuppoq

Aatsitassarsiulersaarnermut Kuannersuarnut oqallisaangaatsiartumut tunngatillugu tusarniianeq ullumikkut ataasinngornermi nalunaaqutaq sisamanut unissaaq. Politikkikkullu sunniuteqangaatiarsimasumut suiliamut tunngasoq taamaasilluni unissaaq. Taamaakkaluartorli Kuannersuarnut tunngasoq suli naammassinngilaq.

Kuannersuarni aatsitassarsiulersaarnermut tunngatillugu tusarniaaneq ataasinngornermi septembarip aqqaneq pingajuanni, nalunaaqutaq sisamanut unissaaq.

Tusarniaaneq taanna nunatsinni oqallitsitsingaatiarpoq. Politikkikkut ingerlatsinermi aqutsisunik allanngortitsingaatsiarluni.

Tusarniaaneq unikkaluartoq suliaq suli uninngilaq: Kuannersuarnimi saffiugassanik qaqutigoortunik aatsitassarsiulersaartoq, Greenland Minerals, tusarniaanermi akissutigineqartut tamarmik atuartussanngorpai.

Kuannersuarni suliniut pillugu paasissutissat piviusut:

  • Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
  • Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
  • Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
  • Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
  • Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
  • Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
  • Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut) 111 millionit tonsiussalluni.

Tusarfiit: Greenland Mineralsip ASN-ia ISN-ialu.

Naalakkersuisut tusarniaanermut attaveqaataanut akissutigineqartartorpassuit saniatigut Kalaallit Nunaata kujataani innuttaasunut marloriarluni tusarniaasoqarpoq. Tamaani innuttaasut aatsitassarsiornissamut tungasunik apeqquteqarnissaminnut periarfissaqartinneqarlutik.

Apeqqutigineqartut allattorneqarput, taakkulu Greenland Mineralsimit allattorsimasunngorlugit akineqassallutik.

Allattorsimaffik apeqqutigineqarsimasut tamakkerlugit allanneqarsimasumik akineqartussaapput.

Aatsitassarsiulernissamut piginneqatigiiffiup avatangiisinut tunngatillugu nalunaarusiarititaa ernumatitsivoq.

Greenland Mineralsip avatangiisinut nalunaarusiaa (ASN) malillugu, Avatangiisinut aqutsisoqarfiup allattorsimaffik oqaaseqarfigalugulu akuereqqaartussaavaa.

Avatangiisinut nalunaarusiaq allattorsimaffillu naammassineqarpata Naalakkersuisunut saqqummiunneqarlunilu akuersitinneqassaaq.

Piginneqatigiiffiup saqqummiussai Naalakkersuisunit akuerineqassappata, aatsitassarsiornissamut akuersissuteqarnissamik Greenland Minerals qinnuteqarsinnaavoq.

Taamaalineranilu Greenland Mineralsip aatsitassarsiornissamut pilersaarutaa massakkut Naalakkersuisuusunit unitsinneqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaannimi uranisiortoqannginnissaanik Inuit Ataqatigiit qineqqusaaruteqarpoq - Inatsisartunilu inatsisitigut siunnersuutigineqarnermi taasissutigineqassalluni.

Uranisiortoqannginnissaanimmi inatsisinik siunnersuuteqarneq tunngavigineqarluni, Greenland Mineralsip aatsitassarsiulersaarnera Naalakkersuisunit itigartitsissuteqarsinnaavoq.

Tusarniaaneq qassiiliutaangaatsiartoq

Greenland Mineralsip Kuannersuarni aatsitassarsiulersaarneranut tusarniaaneq siorna decembarip 18-iani aallartippoq.

Siumut, Demokraatit Nunattalu Qitornai naalakkersuisuutitaqarmata aatsitassarsiulersaarneq tusarniaassutigineqarnissaa akuerineqarpoq.

Taamani tusarniaanissamut killissaritinneqartoq sapaatit akunnerini aqqaneq marlunni ingerlanneqartussaavoq. Marloriarlunili sivitsorneqarpoq. 

Uranisiortoqannginnissaanut Naalakkersuisut siunnersuutaat 

 

Aatsitassarsiornermi piiagassat qanoq uranitaqartigisinnaanissaata killeqarnissaa Naalakkersuisut siunnersuutigaat.

 

Tassalu uraniunngitsumik piiarusuttoqartillugu piiarneqarusuttut agguaqatigiisillugu tonsimut 100 gramimit, 100 ppm-imit, oqinnerusumik uranitaqarpata, misissueqqaarnerit, ujaasinerit piaanerillu inerteqqutaanavianngillat. 

 

Pinngoqqaatimmi ulorianartunik qinngornillit nunatsinni sumiiffiinni amerlanerni nunap ataaniipput.

 

Kuannersuarni saffiugassat 300 ppm-ip missaannik uranitaqarput, 800 ppm-illu missaannik thoriummitaqarlutk.

 

Tamatumalu saniatigut politikerit imminnut ataatsimik periarfissiiniarput. Inatsisissatut siunnersuut ulorianartunik qinngornillit allat inerteqqutigilernissaannut periarfissaqartitsivoq. 

Nunatta kujataani innuttaasunut tusarniaanissamik aamma pilersaaruteqartoqarpoq. Februaarip aallartinnerani taakku ingerlanneqarput.

Tusarniaanerilli nalaanni aatsitassarsiulersaarnermut isumaqatigiinngissuteqangaarlutik naalakkersuisuutitat atorunnaarsinneqarput.

Tusarniaanerit Siumumit kinguartinneqarusupput, Demokraatilli isumaqataanatik.

Demokraatit Jens-Frederik Nielsenimit siuttuuffigineqarlutik naalakkersuisuutitaqarfigiunnaagaanik.

Piffissami tassani Jens Frederik Nielsen aatsitassanut naalakkersuisuuvoq.

Taamaalinerani Siumut Nunattalu Qitornai ikinnerussuteqarlutik naalakkersuisuutitaqalerput. Tamanna piffissaanngitsumi Inatsisartunut qinersisoqarnissaanik aalajangiisoqarpoq.

Inuit Ataqatigiit, aatsitassarsiulersaarnermut akerliliisuullutik, aatsitassarsiornerup unitsinneqarnissaanik oqariartuuteqartumik qineqqusaaruteqarput. 

Qinersisoqarnerani apriilip arfernani, Múte B. Egede, Inuit Ataqatigiinni siulittaasuusoq, quinerneqarnersaavoq. Partiini Naleraq Atassullu tapersersortigalugit naalakkersuisooqqatigilerpai.

Naalakkersuisunngortitsinermi Naaja Nathanielsen aatsitassanut naalakkersuisunngortinneqarpoq.

Inatsisartut ukiassami ataatsimiineranni uranimik qallueqqusaajunnaarnermik inatsimmik taanna siunnersuuteqassamaarpoq. Siunnersuullu taanna Greenland Mineralsip aatsitassarsiulersaarneranut Naalakkersuisut itigartitsissuteqarsinnaalersillugit.

Isummersuutit