Kommunit aaqqissuuteqqinnissaat oqaluuserineqassaaq
Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat sulinerat pillugu nassuiaat inatsisartut tassuugu ataatsimiilerpata siulliulluni oqaluuserineqassaaq. Aaqqissuussaanermut isumalioqatigiissitap siunertaraa nunatsinni innuttaasut sullinneqarnerata eqaannerulernissaa, inuk saaffiginnittoq allaffinnut assigiinngitsunut saaffiginneqqaanngikkaluarluni ikiorserneqapallassinnaanera nutaamik aaqqissuussinikkut anguniarneqassalluni.
Kommunit qanormita siunissami agguataarneqassappat, apeqqut nunatsinni pisortat ingerlataasa aaqqissuussaanerata allanngortinnissaanut isumalioqatigiissitat nassuiaasiornerat tunngavigalugu inatsisartuni ualeru oqallisigineqassaaq.
Isumalioqatigiissitat siunnersuutaat borgmesterit kommunaldirektørillu Uummannami ataatsimiinneranni ungasinngitsukkut pisumi siullermeerluni oqaluuserineqarmat, isumaqataasut arlaliupput, ilaasa kattunnissaq isumaqataaffigigaat, ilaasa allaffissornikkut suleqatigiinnissaq piumanerugaat.
Nunatta inui 56.000-iusut kommunini 18-ini agguataarsimapput. Siunnersuummi illoqarfiit aallaavigiunnaarlugit nunalli immikkoortulersuinissaq isumaavoq, nunap immikkoortuini ikinnerpaamik 7.000-inik innuttaqarnissaq anguniarneqassalluni.
Kommunit tamarluinnangajammik akileraarnermut, inunnik isumaginninnermut, inuit allattorsimaffiinik allarpassuarnillu immikkut allaffeqartiterput, immikkut pisortaqartitertunik.
Allaffissornerujussuarli ullutsinni inuuniarnerup ilungersunarnerulersimanerata aningaasatigut nammassinnaanngilaa. Innuttaasut sullinneqarnerata pitsaassusissaa salliutillugu teknologi atorluarniarneqassaaq kommunit killeqarfii akimorlugit sullissineqalissalluni.
Assersuutigalugu akileraarnermut tunngasut qitiusumit isumagineqalernissaat siunnersuutaavoq, kommunit akileraarnermut allaffiini sulisut taamaalillutik allanik suliaqartinneqalersinnaassammata.
Nunap immikkoortunut avinnissaanut siunnersuutit pingasuupput, ilagaat avannaani, qeqqani kujataani tunumilu illoqarfiit nunaqarfiillu ataatsimut nunap immikkoortuisut ingerlatsilernissaat.
Naalakkersuisunut siulittaasup Hans Enoksenip tassuugu oqaluuserisassamut atatillugu saqqummiussileruni, ilaatigut sanaartukkat isumagineqartarnerannut tunngasut kommuninut teknikkikkut piginnaasatigullu pisariaqartitanut naapertuuttumik periarfissaqartunut nuunneqarnissaannik isuma, isumaqatigalugu saqqummiutissavaa. Oqaasiili oqallissaarutaassapput allannguinissammi pisariaqartut nammineq kajumissuseq aallaavigalugu pinissaat, naalakkersuisut kissaatigimmassuk.
Aaqqissuussaanerup allannguutissai 2009-mi, ukiut tallimat qaangiuppata kommuninut qinersinissaq tulleq iluatsillugu atuutilersinneqarsinnaasut isumalioqatigiissitaq isumaqarpoq.
