Kitaani timmissat ikilisimapput

Nunatta kitaani timmiaqatigiit arfineq-pingasut ikileriarujussuarsimasut, misissuinerup nutaap ersersippaa. Ukiut 100-t matuma siorna nalinginnaasimasut ikilisimaqaat. Danskit timmiarsiuuisa nunatsinni piniartut avoqqaaraat.

1900-qarnera aallartilaartoq, 1905-ip 1920-llu akornanni nakorsaq danskiusoq Alfred Berthelsen Uummannap eqqaani timmiaqatigiit assigiinngitsut 57-it erniorfii ilanngullugit misissuiffigisimavai. Taamani misissuisimanerit inerneri, maanna ilisimatuunit amerikameersunit pingasunit ullumi timmissanut uumasunut sanilliuppaat. Paasinarsivoq pingaartumik appat, taateraat, mitit kissaviarsuillu ikileriarujussuarsimasut.

Danskit timmissanik soqutigisaqartut peqatigiiffianni biolog-ip Knud Flensted-ip oqaatigaa appat erniortut ukiut 100-t matuma siorna misissuisimanermit ikinnerpaamik 1 millioninik ikileriarsimasut. Inuit amerlisimaneri peqqutaaqataanerarpaa. Kingullermik kisitsinermit Uummannap eqqaani inuit amerlassusaat sisamariaatinngorsimavoq, amerlanerillu piniartarlutik.

Appat ikileriarujussuarnerannut pissutaaqataavoq erniornerisa nalaanni piniarneqartarneri. Knud Flensted-illu piniartut inappai ukiuni arlalinni appat erniorneranni amerlanngitsuinnarnik pisaqartaqqullugit. Knud Flensted aperineqarami Danmark-imi najugaqarluni Uummannap kommuneani qanoq piniartoqartarnissaanik oqaassinera ajornanngippallaarnersoq, akivoq, timmissat amerlassusaannik misissuisut kikkuugaluartulluunniit taamatut inassuteqarsimassagaluartut.

Ungasinngitsumi danskit avatangiisinik misissuisuisa nalunaarumminni uppernarsarpaat Qeqertarsuup Tunuani timmiaqatigiit ikileriangaatsiarsimasut.