Kissakkiartorneq uppernarsaatissaqarpoq

Nunarsuarmi immikkut ilisimasallit 300-t maanna erseqqissarpaat nunarsuup kissakkiartornera assortugassaanngitsumik piviusunngortussaasoq.
juulip 29-at 2010 11:29

Seqerngup, kissarnerup kiarujussuarnerullu januaarimiit juulimut nunarsuarput aatsaat taama sunnersimatigaa. Ukiup affaa siulleq nunarsuarmi nalunaarsorneqartaleramili aatsaat taama kiatsigaaq.

Nunarsuaq allaqquttussaanngitsumik kissatsikkiartorpoq, tamanna misissuinerup ukiut 100-t ingerlaneranni ingerlanneqartup inernerisa takutippaat. Nunani tamalaani kiassutsimik uuttortaanerit siulliit 1850-ikkunni suliarineqartalerput, kingullerpaallu maanna 2010-mi suliarineqarlutik. Ilisimatusartut uuttortaanerit tamaasa pinngoqqaatit aqqanillit tamarmik immikkut kissassusii sanilliuttarsimavaat. Soorlu silaannaap, erngup kiisalu sermip aattup kissassusii. Ukiuni qulikkutaani uuttortaanerpassuit amerlaqisut ilisimatuutut suleqatigiinnit USA-meersunit Tuluillu Nunaanneersunit sanilliussorneqarsimapput. Ilisimatuut soorlu Tuluit Nunaanni silamik alapernaarsuiffiup The Met Office-p maanna aalajangiuppaa nunarsuaq allaqquttussaanngitsumik kissatsikkiartortoq taakkualu misissuinerat naapertorlugu tamatumunnga pissutaavoq ukioq 2010-p affaani sila aatsaat taama kiatsigimmat. Manna tikillugu 1998 tassaavoq ukioq aatsaat taama kiatsigisoq. Nunanili tamalaani sila pillugu ilisimatusartut siulittuutigaat nunarsuaq ukiuni qulikkuutaani kingullerni takuneqarsinnaasutut taama sukkatigisumik kiatsikkiartorpat kiannerpaaffia imaaliallaannaq qummut qaangerneqassasoq. Imaassinnaavoq ukioq 2010 kiannerpaaffiusoq.

Ritzauip allaaserisaa naapertorlugu Kina nunarsuarmi CO2-mik aniatitsinerpaajuvoq, USA-lu tulliulluni - taamaattorli Amerikami senatip nunap taassuma CO2-mik aniatitsinerata annikillisinnissaanut inatsisiliornissaq itigartillugu, Danmarkip Radioa taama tusagassiivoq.