Kinami oqartussat Norgemit Amerika Kujallermiillu aalisakkani coronavirusimik nassaareerput. Oqartussalli aalisakkani Danmarkiminngaanniit nassiunneqartuni coronavirusimik sapaatit akunnerata siuliani nassaarput. Ingerlatseqatigiiffimmit sorlerminngaanneernersut ilisimaneqanngilaq, Danmarkimiillu taavalu maanngaanniit aalisakkanik Kinamut tunisinermut maannakkut kinguneqarnavianngilaq.Assi: PR. Royal Greenland

Kinamut tunisinermi ilungersunartorsiorujussuarneq: Qalerallit raajallu millionikkuutaanik nalillit uninngaannartut amerliartortut

Kinami killilersuinerujussuaq aalisakkanik nunarujussuarmut tunisaqarnermut unitsitsivoq. Ajornartorsiutaangaatsiartoq, aalisarnermik suliaqartut annersaat nioqqutissanik millionikkaanik nalilinnik uninngaannalersitseqqasut oqarput.

Kina nunamut angisuumut tunisinissamut killilersuinernik aalisakkanik nioqquteqartut malitassaannik ingerlaavartumik sukaterivoq. Tamakku tamarmik covid-19-ip nunarsuaq tamakkerlugu tunillaassuunnerata kingunerai.

Malittarisassat nutaat ukiortaameersut kalaallit qaleralinnik raajanillu qalerualinnik tunitsivigisartamik annerpaamut tassa Kinamut nioqquteqartarnerannut unitsitsipput.

Assingusumik nalaataqarnikuunngisaannarpunga. Tassani pisup pissusaa ilungersunarneralu eqqarsaatigaakka, ingammilli ilungersunarnera, Bruno Olesen, Royal Greenland.

Tamanna pissutigalugu aalisakkanit nioqqutissanik pingasunik kisitsitalinnik millioninik nalilinnik nunatsinni, Danmarkimi Europamilu qerititsivinni uninngasoqarpoq. Polar Seafoodip siulersuisuisa siulittaasuat, Henrik Leth ernumasoq taama oqarpoq.

- Kina tunisisarfittut pingaaruteqarluinnarpoq, Kangiatalu ungalliup Europa raajanik qalerualinnik qaleralinnillu tunitsivittut annerpaatut qaangerujussuarnikuuaa. Taamammat nioqquteqarfittut ammaannarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq, nioqqutigullu taakkununnga tuninissaat uatsinnut pingaarluinnarpoq. Maanna pissutsit ajornartorsiutaangaatsiarput, Henrik Leth KNR-imut oqarpoq.

Assingusumik nalaataqarnikuunngitsoq

Aamma Royal Greenlandip Kinamut tunisinerup ilungersunartorsiorfiunera malugisinnaavaa. Pisorlu ilungersunartorsiorfittut taassallugu nioqqutissiorfiup tuniniaanermut pisortaa, Bruno Olesen, nangaanngilaq.

- Assingusumik nalaataqarnikuunngisaannarpunga. Tassani pisup pissusaa ilungersunarneralu eqqarsaatigaakka, ingammilli ilungersunarnera. Aaqqiivigineqanngippat nunatsinni tunitsiviit aalisakkanik ikinnerujussuarnik piffissap ingerlanerani tigusisalertariaqarsinnaassapput, tamannalu nunatsinni inuiaqatiginnut kinguneqarsinnaassalluni.

 

Tunitsivinnut tunisinerit maannakkut ikinnerulertinneqarnavianngitsut, taamaattoqarsinnaanissaaanulli aarlerinartoqartoq, Bruno Olesenip erseqqissaatigaa.

Nioqqutissiorfiup raajanik qalerualinnit Kinamut ukiumoortumik tunineqartartunit 300 millionit koruunit missaannik naleqartunit 50 millionit koruunit missaannik nalillit unittooqqasutut taassuma nalilerpai. 

Royal Greenlandip qalerallit tunisartagaasa 80 procentit missaanniittut Kinamut tunineqartarput, maannali ukiuunera aasallu tungaanut killilimmik aalisartoqartarnera pissutigalugit ajornartorsiutaasut maanna annertunerpaaffimmiinngillat.

- Niuerfiilli aasamut nalinginnaaneruleqqinngippata aamma qaleralinnut ajornartorsiuteqangaatsialissaagut, taanna oqarpoq.

Kinami piumasaqaatit naammassisinnaanngikkaat

Kinami oqartussat covid-19 inuussutissatigut tunillaassinnaasoraat, taamaammat nioqqutissat nunamut eqqunneqartut tamarmik misissorneqartarput. Oqartussallu taama periuseqarneq assersuutigalugu Norgemit aalisakkani coronamik aasap ingerlanerani nassaarnerata kingorna aalajangiusimajartorpaat.

AAMMA ATUARUK Aalisakkanik nioqqutissiortut 2021-imi aarlerinartorsiorataannaasut

Taamaammat ajornartorsiutit Kinamiillutillu Kinap avataanit nioqquteqartunut soorlu Polar Seafoodimut Royal Greenlandimullu malittarisassaliaaniipput.

Kinammi umiarsualivissui qassiiusut matoqqapput, umiarsualiviillu ammasut ilungersungaatsiarlutik. Tamatuma saniatigut containerit assersuutigalugu raajanik qalerualinnik 25 tonsinik 5 kilokkaarlugit karsinut agguarneqarsimasunik imallit tamarmik karsiisalu qaavi arfinillit tamarmik misissorneqartassapput, tamatumalu kingorna tunillannartuiarneqarlutik.

Qalerallit raajallu qaleruallit aalisakkagut quersuarni uninngaannalissapput, Henrik Leth, Polar Seafood.

Nioqqutissat nunamut tikiunneqaraangamik sumi tuniniarneqarsinnaanerannut killilersuisoqarpoq, lastbiilillu nunami allamiut inuussutissaataannik useqartut kinamiut nioqqutissaataannik ilaqarlutik assartorneqarsinnaanngillat, aatsaat tunillannartuiarneqareerunik.

- Tamatuma suna tamaat unittoortippaa. Tamatuma Kinamit, Danmarkimut Europamullu toqqorsiveqarfinni ilungersortoqalipallannera kinguneraa. 

AAMMA ATUARUK Ukioq sakkortooq: Aalisakkanik avammut niuerneq 2020-mi 300 millionit koruuninik appartoq

Tamatuma saniatigut inuussutissarsiutinik avataanit nioqquteqartunut allaffissornikkut piumasaqaatit sukaterneqangaatsiarput. Tamannalu tassaavoq aalisakkanik tunisassiornermut ukiortaap kingornatigut pingaartumik ajornartorsiuteqartitsisoq, tassami piumasaqaatit annertuut atuutilersinneqarput.

- Maannakkut assersuutigalugu qaleralinnik pisiortorfigisatsinnit 2000-iusunit aalisakkat sorliit pisiortorfimmit tassa umiatsiaararsortunit ataasiakkaanit kimit pisarineqarsimanersut eqqoqqissaartumik nalunaarsussavagut. Taamaaliortoqarsinnaanngilluinnarporlu, aalisakkammi tunisassiorfinnut tunineqaraangamik ataatsimuulersinneqartarput, Bruno Olesen oqarpoq.

Pissutsit annertusiartuinnavittut

Polar Seafoodimit aalisakkat kangianut nassiunneqarnissamut qanoq annertugisut maannakkut utaqqitinneqarnersut oqaatigissallugu ajornakusoortoq, Henrik Leth oqarpoq.

- Maannakkut amerliartuinnarnerat pissutaavoq. Qalerallit raajallu qaleruallit aalisakkagut quersuarni uninngaannalissapput. Aamma Europami qerititsiveqarfiit ilungersorfiupput, Europami aalisakkanik nioqquteqarfiit Kinamut tunisinissartik amigaatigimmassuk, taanna oqarpoq.

Kinamut tunisaqarnissamut killilersuinerit sukannersut nunarsuarmut tamarmut atuupput. Henrik Lethilli millionit pingasunik kisitsisitallit pineqarnerat erseqqisaatigaa.

Tamanna qaammatialuit ingerlaneranni naammassineqarsinnaanngilaq, ukiut qassiiusut naammassiniarneqassaaq, Bruno Olesen, Royal Greenland.

Aalisakkerivissuit taakkua marluk akiuussutissap nunarsuarmi ilungersortoqarneranut qasukkaamiartitsinissaa maanna neriuutigaat.

- Aaqqittoqassanersoq aaqqittoqassannginnersorluunniit coronap qaammatini tulliuttuni ineriartorneranut ataqatigiilluinnarput. Kinami coronamik tuniluuttoqarallartillugu killilersuinerit attatiinnassavaat, Bruno Olesen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Kalaallit Nunaat EU-lu aalisarneq pillugu isumaqatigiissusiortut

Henrik Lethip Bruno Larsenillu nioqquteqarfiit allat soorunami tunitsivigineruniarneqartut oqaatigaat. Tamannali ajornakusoorpoq, Kinali aalisakkanik nioqquteqarfiit annerpaat ilaattut ineriartornikuummat.

- Qalerallit 80 procentiisa missaat Kinami nerineqartarunik taava allanut tunisiniarneq ajornakusuussaaq. Tamanna qaammatialuit ingerlaneranni naammassineqarsinnaanngilaq, ukiut qassiiusut naammassiniarneqassaaq, Bruno Olesen oqarpoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat