Assi: Nuclear Regulatory Commission/Flickr Creative Commons

Ilisimasalik: Kinamut niuerneq pillugu isumaqatigiissuteqarnermi malittarisassat malinneqassapput

GME-p Hua Shengillu avammut nioqquteqarnissaq pillugu isumaqatigiissuteqarnerisigut, saffiugassat qaqutigoortut Kuannersuarnit piiaarneqartut, ilaatigut urani, Kinamut nioqqutigineqarnissaat piareerpoq.

Isumaqatigiissutigineqartumilu nunani tamalaani malittarisassat naammassineqarnissaat ilimanartoq, immikkut ilisimasalik taama naliliivoq.

Saffiugassat qaqutigoortut Kuannersuarneersut, assersuutigalugu oqarasuaatinik angallattakkanik tunisassiornermi atugassatut nioqqutigineqarnissaat – pappilissatigut – maanna piareerpoq.

Danmarkip Nunani tamalaani pissutsinik misissuisoqarfiani, DIIS-imi, Københavnimiittumi ilisimatusartut pisortaat, Yang Jiang, nunatta Kinallu atassuteqarnerannik ilisimatusartoq taama naliliivoq.

AAMMA ATUARUK Kina saffiugassanik qaqutigoortunik Kuannersuarneersunik pisiortorusuttoq

- Suliniutigineqartup piviusunngortinneqarnissaa taamaalilluni qanillivoq. Tunisassiarineqartullu Kinamiut ingerlatseqatigiiffiannit pisiarineqarnissaat qularnarunnaarpoq, Yang Jiang KNR-imut taama oqarpoq.

Greenland Mineralsimmi, GME-p, Kinamiullu ingerlatseqatigiiffiata, Hua Shengip, isumaqatigiissuteqarnerisigut, GME-p saffiugassanik qaqutigoortunik Kuannersuarneersunik, urani thoriummilu ilanngullugit, Kinami niuerfimmut nioqquteqarnissani qulakkeerpaa.

Uranip atorneqarnera pillugu isumaqatigiissutit

Nunatta Danmarkillu 2016-imi isumaqatigiissutaat naapertorlugu, aatsitassanik nunatsinneersunik sakkutooqarnikkut siunertanut atorneqarsinnaasunik, soorlu atomimik sakkussiornermut atorneqarsinnaasunik, avammut nioqquteqarneq Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfimmit - maanna Inuussutissarsiornermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfiusumit - Danmarkimilu Inuussutissarsiornermut aqutsisoqarfimmit akuerineqaqqaartussaavoq.

Danmarkip (taamatullu aamma nunatta) Kinallu atomimik sakkussiat siaaruaanneqannginnissaat pillugu isumaqatigiissut aamma akuerivaat. Isumaqatigiissut taanna nunanit 170-it atsiorneqarpoq.

Atomimik sakkussiunnginnissaq pillugu isumaqatigiissut Kinamit atsiorneqartoq

Kuannersuarnili piiavimmik suliniutigineqartup Naalakkersuisunit inaarutaasumik akuersissutigineqarnissaa suli amigaataavoq.

Taamaakkaluartorli GME-p Kinamiullu ingerlatseqatigiiffiata Hua Shengip avammut nioqquteqarnissamik isumaqatigiissutaat Inuit Ataqatigiinnit ernumanartoqartinneqarpoq. Partiillu ilaatigut apeqqutigaa Kinamut nioqquteqarnissamik isumaqatigiissut Naalakkersuisunit akuerineqarsimanersoq.

Hua Sheng ingerlatseqatigiiffimmit Shenghemit, GME-mik piginneqataasumit, ingerlatseqatigiiffimmillu China National Nuclear Corporationimit, CNNC-imit, atomip nukinganut saffiugassanullu qaqutigoortunut tunngatillugu Kinamiut naalagaaffiannit toqqaannartumik aqunneqarpoq.

Kinali, Danmark assingalugu, Nunarsuaq tamakkerlugu atomip atorneranut nakkutilliisoqarfimmut, IAEA-mut, ilaasortaavoq, aamma atomi atorlugu teknologiip sakkussiornermut atorneqannginnissaa pillugu isumaqatigiissut Kinamit 1984-imi atsiorneqarpoq. Aammattaaq uranip sakkussiornermut atorneqannginnissaa pillugu Kina nammineq malittarisassiaqarpoq.

AAMMA ATUARUK Narsami innuttaasunut ataatsimiisitsinermi uran eqqartorneqarpoq

Taamaammat tunngaviatigut avammut nioqquteqarnissamik isumaqatigiissutip politikkikkut ernumassutigineqarnissaa tunngavissaqanngilaq, Yang Jiang taama naliliivoq.

-Atomimik sakkussiat siaaruaanneqannginnissaat pillugu isumaqatigiissut Kinap aamma peqataaffigaa malittarisassaalu malittussaallugit. Tamannalu Nunarsuaq tamakkerlugu atomip atorneranut nakkutilliisoqarfimmit nakkutigineqarpoq. Kinallu malittarisassanik eqquutsitsinissaa sullissivinnit nunallu inatsisaatigut nakkutilliisoqarnikkullu qulakkeerniarneqassaaq.

Avammut nioqquteqarnissaq Danmarkimi oqartussanit aalajangiiffigineqassaaq

Aatsitassanik nunatsinneersunik sakkutooqarnikkut siunertanut atorneqarsinnaasunik, soorlu atomimik sakkussiornermut atorneqarsinnaasunik, avammut nioqquteqarneq  Namminersorlutik Oqartussanit Danmarkimilu Inuussutissarsiornermut aqutsisoqarfimmit akuerineqaqqaartussaavoq.

Taamaammat pingaartumik uranimut tunngatillugu nunani tamalaani isumaqatigiissutaasut Naalagaaffeqatigiit tatigissanerlugit aalajangersariaqassapput. Hua Shengilli avammut nioqquteqarnissamik isumaqatigiissuteqarfiginerata Naalagaaffeqatigiinni politikkikkut perulluliuutaanissaa Yang Jiangip ilimaginngilaa.

AAMMA ATUARUK 100 millionit akileraarutitigut isertitassat

- Kinamiut piiaaveqarnikkut suliniutaat maannamut politikkikkut perulluliuutaasarput. Nunatsinnili mittarfiit Kangilinnguanilu sakkutooqarfik amerikamiut nunatwsinni sakkutooqarfeqarnerannut akornusersuutaasinnerat taamallaat assortuussutigineqarput, Yang Jiang KNR-imut taama oqarpoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat