Kina issittumi ineriartortitsinermut peqataarusulerpoq
Kinap ilarujussuata sisamararterutaatalu missaaniittup nunataa qeriuaannartuuvoq, taamaattumillu Kina issittumi ilisimatusarnermi immikkut maanna ilisimasaqareerluni, maannalu tassa Kinap nunani issittuni ilisimatusarnermik suliani annertusarnialerlugit. Kinap nalunngilaa angissusersuani nunarsuarmilu annertusiartuinnartumik nutaamillu pissaaneqarnini pissutigalugit nunanik allanik annilaangalersitsisinnaalluni. Taamaattumik Kinap nunani issittuni soqutigisani eqqissivilluni malersorniarpai, svenskit eqqissinissaq pillugu ilisimatusarfiat SIPRI nutaamik nalunaarusiamini taama allappoq.
Kinap aningaasarsiornera avammut tunisassiornermik tunngaveqarmat, Amerikamut avannarlermut Europamilu niuerfinnut umiarsuakkut aqqutit sivikinnerusut akikinnerusullu Kinap nioqqutissiaanik suli akikinnerulersitsissapput, tamannalu qularnanngitsumik nunarsuarmi niuernermut annertuumik sunniuteqassalluni.
Nalunaarusiami missiliuussisoqarpoq Kinap aningaasarsiornerata affaata missinga umiarsuakkut assartuinermiittoq. Nioqqutissat taakkuinnaanngillat akikinnerusumik assartorneqarsinnaasut, tassami umiarsuakkut aqqut sivikinnerusoq Afrikap Atlantikumut sineriaaniit Kinamut uuliamik assartuinermut aammattaaq atorneqarsinnaammat.
Nalunaarusiami professori Guo Peiqing Beijingimeersoq issuarneqarpoq, taanna oqarmat naalagaaffiit issittumiittut paasisariaqaleraat nunat issittut tassaaginnanngimmata nunap immikkoortuinit soqutigineqartut, aammattaarli nunanut tamalaanut soqutiginaateqarlutillu pingaaruteqartut, Canadami ilanngutassiortorput Marianne Stenbæk nalunaarpoq.
